Fashion

Alkuperäiset

Kuvailut

Heidän tekemänsä vaatteet ovat kauniita, todellisuus on liian ruma hyväksyttäväksi (Lähde: Aaron ep es linkki).

Viesti ei voisi olla selvempi - tehdastyöntekijöiden näkökulmasta pikamuodilla on raskas hinta (Lähde: Rob 2014 es linkki).

Kambodzalaiset tekstiilityöntekijät, jumissa taistelussaan hallituksen voimia vastaan ja suljettuna voittojen ulottumattomiin, ovat löytäneet uuden tavan esittää vaatimuksensa reilun palkan ja kunnollisten työolosuhteiden suhteen. Viime kuussa he toteuttivat erilaisen muotinäytöksen (Lähde: Rob 2014 es linkki).

1. kesäkuuta 2014, kuusi kuukautta siitä, kun tekstiilityöntekijöiden protesti Phnom Penhissä loppui savuun ja verenvuodatukseen poliisin ammuttua väkijoukkooon, 150 kambodzalaista tekstiilityöntekijää lavasti muotinäytöksen. He mainostivat seinäjulistein ympäri kaupunkia. Viimeisimpien muotitrendien päällä räiskyi särmikkäin kirjaimin: ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’ [kauniit vaatteet, ruma todellisuus] (Lähde: Orleck 2018, 121 linkki).

Mikä tapahtuma? Ainutlaatuinen muotinäytös, jossa Kambodzan kukoistavan tekstiiliteollisuuden työntekijät esittelivät juurikin niitä vaatteita, joiden tuottamiseksi he rehkivät ilmastoimattomissa tehtaissa 3 dollarin päiväpalkalla (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Näytös… oli sekoitus muotia, esittävää taidetta ja tanssia (Lähde: Rob 2014 np link).

Musiikin sykkiessä ja valojen välkkyessä hienosti laitetut naiset korkeissa korkokengissä astelivat catwalkilla (Lähde: Noble 2014 es linkki).

… näihin vaatteisiin somistautuneet naiset eivät olleet tyypillisiä 180-senttisiä, langanlaihoja malleja (Lähde: Anon 2014b es linkki).

… nämä eivät olleet viimeisimpään haute couture -muotiin somistautuneita malleja vaan työntekijöitä Phnom Penhin 330 vientitekstiilitehtaasta pukeutuneena vaatteisiin, joita he valmistavat globaaleille pääostoskatujen brändeille (Lähde: Noble 2014 es linkki).

Viimeisimpää muotiin pukeutuneina, … [he] esittelivät brändivaatteita yrityksiltä kuten adidas ja Nike (Lähde: Kasztelan 2014 es linkki).

[He] esittelivät valikoiman värikkäitä vaatteita, joilla ei ollut muuta yhteinäistä teemaa kuin se, että ne oli valmistettu kambodzalaisissa tekstiilitehtaissa. Tuotteet vaihtelivat logottomista yksinkertaisista mustista pikkumekoista ‘Puman’ ja ‘Adidaksen’ logoilla koristeltuihin takkeihin ja t-paitoihin (Lähde: Dara & Willemyns 2014 es linkki).

[He] kulkivat lavalla keimailevissa H&M:n mekoissa, urheilullisissa Adidaksen t-paidoissa ja virtaviivaisissa GAP:n slim-cut-farkuissa (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Käänne? ... yksi selkeä viesti: lopettakaa väkivalta, lopettakaa hyväksikäyttö ja maksakaa inhimillinen elämiseen riittävä palkka (Lähde: Aaron ep es linkki).

Näytös … sisälsi uusintaesityksen tammikuisesta poliisiväkivallasta, joka johti viiden tekstiilityöntekijän kuolemaan. Mellakkavarusteisiin pukeutuneet työntekijät olivat vastakkain kampanjan otsanauhoihin pukeutuneiden työntekijöiden kanssa (Lähde: Anon 2014a es linkki).

He myös ympäröivät catwalkin entisten tekstiilityöntekijöiden muodostaman ‘The Messengers’ -lauluyhtyeen kappaleilla kantaessaan samalla kylttejä, joiden mukaan ‘Me tarvitsemme riisiä, ei luoteja’, ‘Poistakaa kielto kokoontua julkisesti nyt’ ja ‘Me tarvitsemme kunnolliset olot ja arvon’ (Lähde: Vink 2014 es linkki).

… korostaakseen ‘tuloeroja kambodzalaisen tekstiilityöntekijän ja eräiden valittujen brändiyritysten toimitusjohtajien välillä,’ … kahden tunnin ohjelma oli yhdistelmä muotinäytöstä, poliittista teatteria ja puheita 160 dollarin kuukausittaisen peruspalkan puolesta (Lähde: Dara & Willemyns 2014 es linkki).

… heidän tavoitteenaan oli saada brändijohtajat kantamaan vastuuta nykyisestä umpikujasta, jossa he yrittävät taistella palkkojen nostamiseksi ja työolojen parantamiseksi (Lähde: Anon 2014g es linkki).

Noin 150 tekstiilityöntekijää saapui United Sisterhood Alliance -kansalaisjärjestön Phnom Penhin toimistolle … katsomaan poliittisesti virittynyttä muotinäytöstä (Lähde: Dara & Willemyns 2014 es linkki).

Näytös avattiin esityksellä nimeltä ‘Crackdown Hip-Hop’. Neljä nuorta miestanssijaa esittävät kambodzalaisen version afroamerikkalaisesta katutanssista, joka tunnetaan nimellä ‘krumping’. Kräk. Ampumisen äänet täyttivät ilman. Lava pimeni, sitten valaistui uudestaan. Musiikki jyskytti. Naistyöntekijät kävelivät uhmakkaasti ruotsalaisen ‘I Love It’ -hittikappaleen tahtiin. Malleiksi muuttuneet työntekijät poseerasivat mekoissa, joiden ompelemiseen he käyttivät elämänsä. Heidän kasvoilleen ja vartaloilleen heijastettiin Old Navyn, H&M:n, Niken, Leviksen ja muiden yritysten logoja. Jokainen kantoi puolimetristä sadan dollarin seteliä (Lähde: Orleck 2018, 122 linkki).

Tajutessaan, että jos heidät hiljennetään pelon keinoin ja eivätkä he toimi, heidän elämällään ei ole mahdollisuutta muuttua, [he] … itsevarmasti kantoivat lavalle valtavia 100 yhdysvaltain dollarin seteleitä, jotka he sitten repivät palasiksi (Lähde: Sokunthy 2014 es linkki).

Revityt palaset virtasivat laatikoihin, jotka oli nimetty: Vuokra, Sähkö, Vesi, Lääkehoito, Ruoka. Viimeisen laatikon kohdalla naiset pitivät esillä tyhjiä käsiään. Kambodzalaiser tyäntekijät elävät jopa vain 150 kalorilla päivittäin, kertoo ammattiliiton johtaja Roth Minea. ‘Itsensä ruokkiminen on se ainoa kulu, josta he voivat leikata,’ hän sanoi, ‘ja sen he tekevät, päivä toisensa jälkeen’ (Lähde: Orleck 2018, 122 linkki).

… [koska] heille ei makseta tarpeeksi, jotta he selviäisivät (Lähde: Sokunthy 2014 es linkki).

Näytöksen kohtaukset vaihtuivat nopeasti. Naiset kiirehtivät lavalla pukeutuneena punaisiin päähuiveihin, valkoisiin t-paitoihin ja farkkuihin. Heidän kylttinsä toivat huonoon valoon kaikki heidän kestämänsä epäoikeudenmukaisuudet. ‘Työn epävarmuus.’ ‘Huono ilmastointi.’ ‘Seksuaalinen häirintä.’ ‘Syrjintä raskauden perusteella’ (Lähde: Orleck 2018, 122-3 linkki).

[He] pitelivät plakaatteja, jotka kuvailivat heidän työolojaan englanniksi ja khmeriksi: ‘Pienet epähygieniset vuokrahuoneet’; ‘Turvaton ympäristö’; ‘Ylityöhön pakottaminen’ ja ‘Ei pääsyä korkeakoulutukseen’. Myöhemmin he vaihtoivat nämä plakaatteihin, joissa oli vaatimuksia: ‘Poistakaa kielto kokoontua julkisesti’; ‘Lopettakaa pätkätyösopimukset ja työntekijöiden hyväksikäyttö’ ja ‘Riisiä, ei luoteja’ (Lähde: Wight 2014 es linkki).

Lisää naisia juoksi ulos, levottomasti kaarrellen. Heidän otsapannoissaan luki vain ‘$160.’ Kuusi kuukautta aiemmin tekstiilityöntekijöitä oli kuollut pukeuduttuaan samalla tavalla: yksinkertainen lause heidän vaatimastaan kuukausittaisesta minimipalkasta. Sitten paikalle saapui leikkiaseita kantavia miehiä (Lähde: Orleck 2018, 122-3 linkki).

…  itse koostamiinsa ‘Joe Fresh’ -mellakkavarusteisiin pukeutuneena… [he] toteuttivat lavalla uusintanäytöksen tammikuisesta väkivallasta ja työntekijän kuolemasta (Lähde: Stilwell 2014a es linkki).

Musiikki loppui. Naiset kääntyivät kohtaamaan miehet. He nostivat nyrkkinsä ilmaan. Punaiset ja valkoiset valot välkkyivät. Kuului ampumisen ääniä ja työntekijöitä kaatui maahan. Huone pimeni (Lähde: Orleck 2018, 122-3 linkki).

Yksi nainen kaatui maahan ja nuori poika istui hänen viereensä, huutaen (Lähde: Wight 2014 es linkki).

Valojen syttyessä takaisin päälle naistyöntekijät seisoivat puhujakorokkeen vieressä pukeutuneena oransseihin ja pinkkeihin t-paitoihin, joissa luki khemiriksi ja englanniksi ‘Ihmiset ennen voittoa’. He laskivat maahan käsinkirjoitettuja kylttejä, joissa luki heidän vaatimuksensa: ‘Arvokkuus.’ ‘Turvallisemmat työolot.’ Elämiseen riittävä palkka’ (Lähde: Orleck 2018, 122-3 linkki).

Sitten se oli ohi. Naiset vaihtoivat vaatteensa, hyppäsivät kaksin, kolmin ja nelin moottoripyörien, skoottereiden ja pyörien päälle ja ajoivat takaisin jakamiinsa pieniin huoneisiinsa lähellä tehdasalueita. Sinä iltana, kuten joka ilta, he tekivät ruokaa avokattoisilla poluilla ahtaiden majapaikkojensa välissä. He juttelivat innokkaasti näytöksestään ja menivät aikaisin nukkumaan. Jokaisen täytyi mennä töihin seuraavana aamuna (Lähde: Orleck 2018, 122-3 linkki).

Inspiraatio / Prosessi / Tekniikka / Metodologia

Tekstiiliteollisuus on Kambodzan suurin vientitulojen lähde, 5.5 miljardin tuloin viime vuonna, vientimaina pääasiassa Yhdysvaltoihin ja Euroopan unioniin (Lähde: Carmichael 2014 es linkki).

Kambodzan tekstiiliteollisuus työllistää noin 700 000 ihmistä … Maan tehtaat tuottavat vaatteita ja kenkiä brändeille kuten Gap, Nike, Adidas and Zara. Tekstiiliteollisuus on maan tulonlähteistä avainasemassa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin kritisoineet joidenkin tehtaiden oloja raportoimalla ylityöhön pakottamisesta ja massapyörtymisistä (Lähde: BBC 2015 es linkki).

Tekstiiliteollisuuden työntekijät osallistuvat yhä merkittävästi Kambodzan talouskasvuun ja työnantajien ja brändiyritysten valtaviin voittoihin. Esimerkiksi viime vuonna vaate- ja tekstiilivienti Yhdysvaltoihin ja EU:hun kattoi 11,3 prosenttia – 2.3 miljardia dollaria – BKT:sta (Lähde: Pisey 2014a es linkki).

Vaateteollisuus kattaa 80 prosenttia Kambodzan kaikesta viennistä ja on maan talouden selkäranka. Mutta tehdastyöntekijöiden palkat eivät heijasta tätä korkeaa kysyntää ja heidän työolonsa ovat todella karmeat (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Viime vuosina WIC [Workers’ Information Center, työntekijöiden infokeskus] on ollut voimakkaasti mukana kampanjoimassa turvatakseen vaatetehtaiden työntekijöille elämiseen riittävän palkan. WIC yhdessä toisten vaikuttajaryhmien kanssa ovat vedonneet hallitukseen tehtaanomistajiin ja brändiyrityksiin, jotta he nostaisivat tehdastyöntekijöiden minimipalkan 160 dollariin kuukaudessa - suhteellisen pieni kulu 5.7 miljardin dollarin teollisuudelle (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Tektiilityöntekijät, joista suurin osa on nuoria naisia, ansaitsevat työstään alle 100 yhdysvaltain dollaria kuukaudessa. He myös kohtaavat syrjintää, häirintää, ylityöhön pakottamista ja muita epäreiluja työoloja (Lähde: Anon 2014a es linkki).

Niin kelvottomat palkat jättävät heidät vaille muita mahdollisuuksia kuin vuokrata pienikokoinen huone, joka usein jaetaan 10-15 muun kanssa. Mahdollisuus veden, viemäröinnin, sähkön, terveydenhuollon tai lasten koulutuksen saamiseen on rajallinen. Liikenneyhteydet tehtaisiin ovat huonot, erityisesti myöhään illalla. Kotiinpaluu jalan pimeällä huonosti valaistuja teitä pitkin tarkoittaa usein väkivallan tai häirinnän kohtaamista (Lähde: Noble 2014 np link).

… Phnom Penhin naistekstiilityöntekijöiden elämä on kaukana catwalkin glamourista tai ‘coolin, huolettoman elämäntyylin’ mielikuvasta, jota brändiyritykset yrittävät välittää. Nämä pääasiassa köyhiltä alueilta saapuvat nuoret siirtolaisnaiset kamppailevat saadakseen kustannettua elämisen peruskustannukset nykyisen 100 dollarin (£59.65) kuukausittaisin minipalkan turvin, mikä pakottaa heidät tekemään suunnattomasti ylitöitä jopa kuusi päivää viikossa (Lähde: Noble 2014 es linkki).

Viime vuonna työntekijät saivat tarpeekseen siitä, että oli tehtävä yhä pidempiä työpäiviä vain selvitäkseen, mikä aiheutti lähes 900 000 lakkopäivää, pääasiassa pyrkimyksissä saada minimipalkkaa nostettua (Lähde: Carmichael 2014 es linkki).

Myöhään joulukuussa 2013, WIC:n jäsenet ja heidän kampanjakumppaninsa toteuttivat lakkoja ja rauhanomaisia protesteja samaan aikaan monien  vuoden 2013 vaalien tuloksia kyseenalaistavien mielenosoitusten kanssa. Jännitteet kasvoivat, kun sadattuhannet ihmiset kokoontuivat kaduille valittamaan hallituksen vääryyksistä (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Yleensä, kun työntekijät Kambodzassa yrittävät saada aikaan muutoksen protestoimalla tai mielenosoituksilla, heille vastataan väkivalloin (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Tammikuussa [2014], Kambodzan hallitus teki brutaalin kurinpalautuksen tekstiilityöntekijöiden mielenosoitusoikeuden suhteen (Lähde: Aaron ep es linkki).

Tekstiilityöntekijöiden lakko 160 dollarin kuukausittaisen minimipalkan puolesta tukahdutettiin väkivalloin... Neljä työntekijää ammuttiin kuoliaaksi. Vain kaksi päivää ampumista ennen hallitus nosti tekstiili- ja vaatetyöntekijöiden kuukausittaisen minimipalkan 85 dollarista 100 dollariin, mikä ei vieläkään riitä elämiseen (Lähde: Sokunthy 2014 es linkki).

2. ja 3. tammikuuta, 2014, tilanne kärjistyi ja poliisi ampui AK-47-konekiväärillä ja käsiaseella kohti aseistamatonta mielenosoittajien joukkoa tappaen ainakin viisi ja haavoittaen kymmeniä. Sittemmin hallitus kielsi kaikki protestit ja mielenosoitukset, jopa rauhanomaiset (Lähde: Ziv 2015 es linkki)

Sotilaspoliisin tiedottaja Kheng Tito kertoi AFP:lle, että poliisi ryhtyi toimiin protestoijia vastaan yhdeksän poliisin haavoituttua yhteenotoissa. ‘Olimme huolissamme turvallisuudesta, joten meidän oli ryhdyttävä toimiin heitä vastaan ... Jos annamme heidän jatkaa lakkoa, syntyy anarkia,’ hän sanoi (Lähde: Anon 2014d es linkki).

23 mielenosoittajaa, joita syytetään väkivaltaan yllyttämisestä mellakoiden aikana, ovat keskellä käynnissä olevaa oikeuskiistaa (Lähde: Wight 2014 es linkki).

Se oli brutaali vastaus pyyntöön, joka on noiden tekstiilityöntekijöiden tekemiä tuotteita ostavan maan standardien mukaan, suhteellisen mitätön: nostaa minimipalkka 160 dollariin kuukaudessa (Lähde: Matthews 2014 es linkki).

Tappaminen nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin ja osoitti PR-ongelman brändeillä, kuten H&M, The Gap, Puma ja Walmart (Lähde: Carmichael 2014 es linkki).

Siitä lähtien olemme kuulleet mediassa paljon työntekijöiden, joista suurin osa on naisia, kohtaamasta päivittäisestä hyväksikäytöstä ja väkivallasta (Lähde: Aaron ep es linkki).

Suurin osa viime kuukausien uutisista on keskittynyt ainoastaan poliisin toimiin käyttämättä hetkeäkään huomioidakseen tekstiilityöntekijät, jotka johtivat protestia (Lähde: Matthews 2014 es linkki).

Tapahtumaa seurasi kielto kokoontua julkisesti (Lähde: Anon 2014c es linkki).

Kuukausia viiden tekstiilityöntekijän tappamisen ja neljänkymmenen haavoittamisen jälkeen Kambodzan hallitseva puolue People’s Party ei ollut poistanut mielenosoituskieltoa. Ennen tehoiskua sadattuhannet työntekijät olivat protestoineet elämiseen riittävän palkan puolesta. Mutta nyt saman tekeminen olisi hyvin vaarallista (Lähde: Orleck 2018, 121 linkki).

Yhteiskunnallisten ja poliittisten aktivistien on lähes mahdotonta kokoontua julkisissa tiloissa, mukaan lukien Phnom Penhin Freedom Park [vapauspuisto],  julkinen tapahtumapaikka, jossa kansalaisyhteiskunnan täytyisi saada esittää huolensa ja etsiä ratkaisuja. Tällä hetkellä tämä alue on ympäröity piikkilangalla, eikä ihmisillä ole pääsyä sinne. Jotkut ihmiset kutsuvat sitä ‘vankilapuistoksi’. Hallitus myös kieltää yli 10 ihmisen kokoontumisen julkisilla paikoilla väittäen sen johtuvan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä (Lähde: Pisey 2014a es linkki).

Eli, jos  ‘Freedom Park’ on yhä suljettu, eikä siellä saa järjestää protesteja, mitä muita keinoja on ilmaista suuttumus? Toteuttaa muotinäytös, tietenkin (Lähde: Mackevili 2014 es linkki)!

Performanssi ei vaatinut luvan saamista. Poliisi seurasi muttei keskeyttänyt (Lähde: Orleck 2018, 121 linkki).

Muutama järjestäjistä itse asiassa jäi paitsi suurimmasta osasta esitystä, sillä he olivat ulkona neuvottelemassa poliisin kanssa luvasta jatkaa tapahtumaa. Onneksi sen annettiin jatkaa, sillä työntekijöistä moni oli luopunut muutamasta iltavuorosta harjoitellakseen - he tulivat tapahtumapaikalle suoraan tehdastyövuorosta ja yöpyivät siellä (Lähde: Stilwell 2014b es linkki).

[Järjestäjät] halusivat uuden tavan saada huomioita työntekijöiden kamppailulle; jotakin erilaista, jonka kautta työntekijät voisivat itse ilmaista, mitä oikeasti oli käynnissä (Lähde: Stilwell 2014a es linkki).

… United Sisterhood Alliancen ryhmä päätti, että on aika näyttää maailmalle epäoikeudenmukaisuuksien ja väärinkäytösten lisäksi se, miten he selviytyvät paineesta päivittäisellä tasolla (Lähde: Rob 2014 es linkki).

[Tämä] nähtiin uutena, luovana tapana saada viestimme perille (Lähde: Sokunthy 2014 es linkki).

[Se] jatkaa elämiseen riittävän palkan kampanjaa ja korostaa vaateteollisuuden päätoimijoita, jotka ovat vastuussa olosuhteistamme (Lähde: Pisey 2014a es linkki).

He päättivät pitää muotinäytöksen, jossa työntekijät esittelisivät brändivaatteita, joita he tekevät päivittäin tehtaissa, mutta he tekisivät sen välittäen brändeille erittäin selkeän viestin - lopettakaa väkivalta, lopettakaa hyväksikäyttö ja maksakaa kunnollista palkkaa (Lähde: Stilwell 2014a np link).

‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’ oli kollektiivisen ideoinnin tuotos, jonka toteutti AJWS:n  [American Jewish World Service] tukema Worker’s Information Center (WIC) ja monet muut järjestöt, jotka koittavat edistää Kambodzan noin 700 000 tekstiilityöntekijän - joista 90 prosenttia on naisia - oikeuksia (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

The Workers Information Centre on International Women’s Development Agencyn (IWDA) kumppanijärjestö (Lähde: Anon 2014b es linkki).

Beautiful clothes: Ugly Realityn järjesti Kambodzan ActionAidin paikallinen Safe Cities -ohjelmakumppani Workers Information Centre (WIC) (Lähde: Noble 2014 es linkki).

WIC, jonka työntekijät ovat luoneet työntekijöitä varten, auttaa näitä nuoria naisia puolustamaan oikeuksiaan. Tämän saavuttamiseksi se koordinoi vapaan pääsyn keskusten verkostoa, jossa tekstiilityöntekijät voivat konsultoida toisiaan, saada tietoa terveydestä ja oikeusneuvontaa, analysoida ja keskustella jaettuja huolia ja järjestäytyä painostamaan muutoksen saavuttamiseksi (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

WIC:n työ on kriittistä Phnom Penhissä, missä tekstiilitehtaiden betoniseinät suojaavat ihmisten silmät räikeiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Näiden seinien takana tehtaanomistajat pakottavat työläiset tekemään ylityötä huonosti ilmastoiduissa, ylikuumissa tiloissa, eivät salli heille sairaslomaa tai lomaa ja joissain tapauksissa hyökkäävät heitä kohtaan fyysisesti tai seksuaalisesti - kaikki tämä samaan aikaan, kun he maksavat heille mitätöntä palkkaa, jolla selviäminen on kamppailua. WIC:n avulla tekstiilityöntekijät kokoontuvat tukemaan toisiaan ja taistelemaan näitä väärinkäytöksiä vastaan (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Hei kaikki, Workers’ Information Centre (WIC) haluaa kutsua teidät tai edustajasi / ystäväsi mukaan tapahtumaansa ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’,  Kambodzan vaatealan naistyöntekijöiden toteuttamaan muotinäytökseen. Tapahtuma pidetään 25. toukokuuta 2014 klo 15-18 paikallisessa toimistossamme osoitteessa #3-4, St339, Sang kat Boeng Keng Kong1, Khan Toul Kok, Phnom Penh (Lähde: Srorn 2014 es linkki).

Harvinaisena vapaapäivänään työntekijät pysyivät kiireisinä kasatessaan catwalk-lavaa Phnom Penhissä 2000-luvun alusta asti toimineen feministisen United Sisters Alliance -järjestön tiloissa. Suuri ensimmäinen kerros avautuu kaupungin lehtevälle diplomaattikorttelille. Mallit - kaksi- ja kolmekymppiset naiset - laittoivat kasvoilleen dramaattisen meikin ja jalkoihinsa korkeat korot sekä pukeutuivat vaatteisiin, joihin heillä ei ikinä olisi varaa, jos heidän täytyisi maksaa markkinahinta. Amerikkalainen ja eurooppalainen house-musiikki raikui; pinkit ja valkoiset valot välkkyivät (Lähde: Orleck 2018, 121 linkki).

Heidän vaatimuksensa … joiden puolesta naiset esiintyivät ja puhuivat siitä seuraavassa median tiedotustilaisuudessa, sisältävät kuukausittaisen minimipalkan noston 160 dollariin (£95.44), jotta heillä olisi varaa kunnolliseen ja säädylliseen elämisen tasoon, sekä lopun lyhyille työsopimuksille, jotka eväävät naisilta äitiysloman ja saattavat heidät alttiiksi suorille potkuille raskauden myötä. Vaatimuksina oli myös lopettaa ylityöhön pakottaminen, kohdella kunnioittavasti ilman väkivaltaa, mahdollisuus korkeakoulutukseen (Lähde: Noble 2014 es linkki).

… näytös toimii alustana, jonka avulla pystyy korostamaan valtavia tuloeroja tekstiilityöntekijöiden ja brändiomistajien välillä sekä tekemään vaikuttamistyötä näiden työntekijöiden elämiseen riittävän palkan ja parempien työolojen puolesta (Lähde: Anon 2014b es linkki).

Ennen tämän iltapäivän suunniteltuja hallituksen edustajien ja kansainvälisten muotimerkkien välisiä neuvotteluja, mellakkavarusteisiin ja leikkiaseisiin pukeutuneet tekstiilityöntekijät toteuttivat uusintanäytöksen tämän vuoden tammikuussa tapahtuneesta, kuolemiin johtaneesta protestoivien työntekijöiden kurinpalautuksesta (Lähde: Wight 2014 es linkki).

Tapahtuman järjestäjien mukaan esityksen oli tarkoitus painostaa sekä hallitusta että esityksessä esillä olevia brändejä – kuten H&M:a, Adidasta, Pumaa, Gapia, Old Navya ja Nikea – tarpeesta saada korkeampi peruspalkka (Lähde: Dara & Willemyns 2014 es linkki).

Kambodžan hallituksen lisäksi työntekijät ottivat esille vaatejätit, kuten H&M, Gap, adidas, M&S ja Nike, jotka ovat vastuussa siitä, että heidän vaatimuksiinsa elämiseen riittävästä palkasta vastataan - ja pian (Lähde: Kasztelan 2014 es linkki).

‘Jos me emme vaadi, muutosta ei tule,’ sanoi Phon Sreivin, yksi ohjelmaan osallistuneista työntekijöistä (Lähde: Dara & Willemyns 2014 es linkki).

Lin Na, 22, joka osallistui esitykseen, työskentelee Evergreen Apparelilla (Kambodžassa). Hänen mukaansa peruspalkka on 100 dollaria kuukaudessa, hän tekee töitä kello seitsemästä aamulla kello neljään illalla viisi tai kuusi päivää viikossa ja ylitöitä klo seitsemään asti illalla lähes joka päivä.  ‘Palkka ei ole reilu tekemäämme työhön nähden,’ hän sanoi, yllään Puman paita. ‘Pukeudun brändien vaatteisiin näyttääkseni ostajille, että heidän vaatteensa ovat meidän tekemiämme. Haluan heidän ymmärtävän linkin tekemieni vaatteiden sekä tekstiilityöntekijöiden tilanteen ja palkkamme välillä’ (Lähde: Wight 2014 es linkki).

John Sophea, 26-vuotias tehdastyöntekijä, joka esitti sotilaspoliisin roolia, sanoi toivovansa, että esitys viestisi brändiomistajille, että viranomaiset olivat käyttäneet väkivaltaa. Tammikuun mielenosoitusten aikana kansallisen sotilaspoliisin edustaja Kheng Tito puolusti voimankäyttöä sanoen sen olleen tarpeellista turvallisuuden säilyttämiseksi. ‘Me haluamme näyttää, miten sotilaat käyttivät väkivaltaa työntekijöitä kohtaan – lähettää tämän viestin brändeille kuten myös hallitukselle,’ Sophea sanoi (Lähde: Wight 2014 es linkki).

[Osallistujat] ovat myös vaatineet ‘riisiä ei luoteja’, viitaten tunnuslauseella naistyöntekijöiden huonoon ravintoon, sillä heillä ei yleensä ole varaa kunnolliseen ruokaan matalan palkan takia. Tämä yhdistettynä pitkiin aikoihin tunkkaisissa, ahtaissa oloissa on johtanut massapyörtymisiin ja monenlaisiin terveysongelmiin samalla, kun terveydenhuoltojärjestelmän yksityistämisen takia hoito on usein tavoittamattomissa (Lähde: Noble 2014 es linkki).

100 dollarin kuukausittaisen minipalkan tarjoamisessa on yhä kyse nälkäpalkasta, jota emme voisi hyväksyä, kun meidän on käytettävä noin 150 dollaria kuukaudessa elinkustannuksiin kuten huonevuokraan, elintarvikkeisiin, käyttötavaroihin, kuljetuksiin, terveydenhuoltoon ja perheidemme tukemiseen. Tasa-arvoisen ja kunnollisen kohtelun periaatteesta puolesta puhuessamme haluamme korostaa, ettemme voisi hyväksyä nykyistä jaettua yhteiskuntaa ja kapitalistista ahneutta (Lähde: Pisey 2014a es linkki).

Tapahtumaan osallistuneiden tärkeimpiä vaatimuksia olivat työntekijöihin kohdistuvan hyväksikäytön ja väkivallan lopettaminen, julkisten kokoontumisten kiellon lopettaminen ja pahasti myöhässä oleva minimipalkan nosto 160 dollariin kuukaudessa (Lähde: Kasztelan 2014 es linkki).

Tämä oli vetovoimainen, kriittinen ja poliittinen tapahtuma, jonka työntekijät voisivat toteuttaa turvallisemmalla tavalla nykyisestä pelottavasta tilanteesta huolimatta. Tämä on tapa auttaa murtamaan pelko. Haluamme vain riisiä, ei luoteja. Esityksemme tavoitteena oli: 1. korostaa tuloeroja kambodzalaisten tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijöiden ja eräiden valittujen brändiyritysten - kuten H&M, Adidas/Reebok, Levi, Marks & Spencer, Joe Fresh, Puma, Gap/Old Navy, Champion - toimitusjohtajien välillä. He tekevät miljardeittain voittoa joka vuosi. Haluamme saada heidät vastuuseen nykyisestä umpikujasta palkkakampanjoinnin suhteen. 2. ilmaista tekstiilityöntekijöiden näkemyksiä heidän kohtaamaansa sortamisen ja väkivallan suhteen sekä vaatia oikeudenmukaista ratkaisua hallituksen, vaatevalmistajien liiton ja ammattiliittojen välillä. 3. vaatia hallitusta lopettamaan kaikki väkivallan muodot ja lopettamaan välittömästi kielto kokoontua julkisesti (Lähde: Pisey 2014a es linkki).

‘Kambodzalaisia tehdastyöntekijöitä pyörtyy massoittain’. Tämä otsikko on vain kaksi kuukautta vanha, mutta jo (lähes) unohdettu, jätetty keskustelematta ja ehdottomasti ei yhteydessä jokapäiväiseen elämäämme. Ennen kuin nyt. Kanadalainen kuvajournalisti Heather Stilwell ravistelee tätä todellisuutta tyrmäävän upeassa [video]esityksessä kekseliäistä ja urheista kambodzalaisista naisista. Miten? Annan kaksi sanaa: muoti. näytös (Lähde: Breen 2014 es linkki).

[Stilwell] sanoo, ‘Koska paljon täällä valmistettuja vaatteita myydään siellä, mistä olen kotoisin, toivon, että voin auttaa kommunikoimaan kotiin ihmisille siitä, mitä työntekijät kokevat. Brändit tekevät parhaansa pitääkseen nämä asiat piilossa, ja koin, että minun täytyy dokumentoida se, sillä emme yksinkertaisesti voi sivuuttaa väkivaltaisuutta ja kärsimystä, jota näitä vaatteita tekevät ihmiset kokevat, varsinkaan, kun he vaarantavat elämänsä taistellessa sitä vastaan. En usko, että kukaan tuntisi oloaan mukavaksi ylläpitää tätä järjestelmää, jos he tietäisivät todellisuuden sen takana, mutta silti me jatkamme vaatteiden ostamista vaatimatta enemmän niiltä yrityksiltä, jotka tuottavat niitä ja saavat niistä voittoa’ (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Chrek Sophea WIC:sta sanoi, ‘Haluamme informoida [kuluttajia] ... erityisesti niitä, jotka käyttävät näiden brändiyritysten tuotteita, jotta he tietäisivät Kambodžan tekstiilityöntekijöiden tilanteesta ja osallistuisivat saamaan brändiyritykset kantamaan vastuuta pyytämällä heitä sitoutumaan ratkaisemaan nykyinen umpikuja minimipalkkakampanjassa’ (Lähde: Anon 2014a es linkki).

Lisäksi, haluamme palauttaa työntekijöidemme uskon ja järjestäytyä ja vahvistua kamppailussamme ihmisarvoisen työn ja elinolosuhteiden, reilun palkan ja työhön sekä oikeudenmukaisen kohtelun puolesta työpaikoillamme ja yhteiskunnassa (Lähde: Pisey 2014a es linkki).

Videoita tapahtumasta julkaistiin YouTubessa [Chenla Media], Vimeossa [Heather Stilwell] ja Facebookissa, missä niitä katsoivat kymmenet tuhannet ihmiset ympäri maailman (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Keskustelu

Kambodžan tekstiilityöntekijöiden mielenosoituksissa tammikuussa tapahtuneen julman kurinpalautuksen jälkeen tiedotusvälineiden huomion kohteena ovat olleet tarinat seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta, jota nämä työntekijät, joista suurin osa on naisia, kohtaavat päivittäin. Puuttumaan jäävät tarinat siitä, miten niin moni näistä naisista niin usein löytävät rohkeutta ja kekseliäisyyttä vastustaa sortoa. Tämä takia tekstiilityöntekijöiden viimeaikainen tapahtuma, ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’ oli niin mahtava nähdä (Lähde: Stilwell 2014b es linkki).

Nämä kauheat todellisuudet ovat jättäneet kambodžalaisille työntekijöille vain yhden mahdollisuuden: ryhtyä luovaksi - nerokkaaksi, oikeastaan - protesteissaan (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Luovuudella on voimaa muuttaa maailmaa (Lähde: Navarro 2014 np link)!

Uusinta luovaa aktivismia Kambodžasta: musiikkivideo itse suunnitellusta muotinäytöksestä upean tanssin kera. #freethe23 #MW160KH (Lähde: International Labour Rights Forum 2014 es linkki).

Inspiroivaa toimintaa Kambodžan tehdastyöntekijöiltä … Katso se (Lähde: Metroviral 2014 es linkki)!

Katsoin juuri todella sympaattisen videon synkästä aiheesta, kannattaa katsoa … (Lähde: @littleboyd 2014 es linkki).

Rohkeutenne on todella #kaunista - pysykää lujana ja jatkakaa #kannanottoa (Lähde: @angelenabonet 2016 es linkki).

Tehokas ja kaunis video Kambodžan vaatealan työntekijöiltä (Lähde: Class Struggle Clothing 2014 es linkki).

Tapahtuma on saattanut näyttää vaarattomalta tavalta naisille ilmaista itseään, mutta kun olet puolustamassa oikeuksiasi, jopa muotinäytöksessä on riskinsä (Lähde: Stilwell 2014b es linkki).

Nimellisesti esitys tuntui viihdyttävältä tavalta työntekijöille viettää heidän ainoa vapaapäivänsä. Mutta tarkempi tarkastelu paljasti, että tapahtuma oli paljon enemmän kuin hauskanpitoa: se oli uhmakasta toimintaa, solidaarisuuden osoitus ja ennen kaikkea vaatimus toimenpiteisiin (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Muotinäytös oli ihanteellinen tapa korostaa heidän rohkeuttaan ja nerokkuuttaan sorron edessä (Lähde: Rob 2014 es linkki).

En muista, milloin olisin viimeksi nähnyt uusintanäytöstä valtion sorrosta ... catwalkilla (Lähde: Jinja 2014 es linkki).

KARJUKAA maailmalle (Lähde: Soeun 2014 es linkki).

Upeat tekstiilityöntekijät näyttämässä kyntensä (Lähde: @messyfay 2014 es linkki).

Fiksuja tyttöjä (Lähde: milkncereal 2014 es linkki).

Kambodžan vaatetehtaiden hurjat miehet ja naiset! 'Lopettakaa kaikki tekstiilityöntekijöiden hyväksikäyttö (Lähde: Farrell 2014 es linkki)!

Tämä on tärkeää kaikkien nähdä. Vahvat naiset vastustamassa tekstiilityöntekijöiden hyväksikäyttöä (Lähde: E. Shaw Jewels 2014 es linkki)!

Heidän päättäväisyydestään tekee vieläkin merkittävämpää se, että perinteisessä kambodžalaisessa kulttuurissa naisia kehotetaan olla haastamatta auktoriteettia, mikä asettaa vaatealan naistyöntekijät huomattavaan alakynteen työkiistoissa (Lähde: Matthews 2014 np linkki).

Koitapa hetki sisäistää se, mitä ??nämä naiset tekivät ... jokaisessa uhmakkaassa toiminnassa on riskinsä. Puhumattakaan työstä - ja palkasta (kambodžalaiset tekstiilityöntekijät ansaitsevat vain 80 dollaria kuukaudessa) - josta he luopuivat osallistuakseen näytökseen ja ajasta, jonka he käyttivät täyspitkien työvuorojen jälkeen harjoitellakseen (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Hyvä näille tytöille. Tekstiilityöntekijät ansaitsisivat enemmän rahaa (Lähde: picooie 2014 es linkki).

Uteliaisuudesta kysyn: mikä summa olisi mielestänne reilu (Lähde: Mackevili 2014 es linkki)?

Riski, jonka nämä naiset ottavat - heidän turvallisuutensa ja työturvallisuutensa suhteen - on valtava. Mutta meidän (amerikkalaisten) riski auttamisessa? Se on puhtaasti rahaan liittyvä (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Hienoa! Minulla on houkutus käyttää Ghandi-tyylistä puuvilla-asua protestissa ... Miten voimme auttaa (Lähde: Holmes 2014 es linkki)?

Tämä on se tapa, jolla voit olla se muutos, jonka haluat nähdä (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Nämä tekstiilityöntekijät eivät halua mitään muuta kuin että heitä kohdeltaisiin reilusti ja että heille maksettaisiin elämiseen riittävä palkka. Kun näihin yksinkertaisiin pyyntöihin vastataan mellakkavarustein ja kumiluodein, on aika puolustautua ja kysyä, mikä on pielessä (Lähde: Rob 2014 es linkki).

Minä tuen heitä ja todella pidän heidän toiminnastaan. Uskon, että muutos tulee. Olen vakuuttunut siitä, sillä niinkin hienon kansan kuin khmerien ei kuulu jäädä toisten jälkeen sosiaalisessa kehityksen, demokratian ja vapauden suhteen. He tarvitsevat riisiä ei luoteja, olen samaa mieltä (Lähde: Ruffin 2014 es linkki)!!

Lopeta puhumasta blaa blaa blaa tasavertaisesta kehityksestä, epätasa-arvokuilujen kaventamisesta, köyhyyden lopettamisesta, ihmisoikeuksien suojelemisesta ja kunnioittamisesta, demokratiasta, osallistumisesta, rauhasta ... Tee se (Lähde: Anon 2014a es linkki).

Dave Chen, aviomies, kahden lapsen isä ja taloustieteiden opettaja kansainvälisessä koulussa Bogotássa, Kolumbiassa, sanoo ... meidän on saatava tuotua tämä kysymys lähemmäksi kotia - se on jo siellä joka tapauksessa - ja aloittaa tarkastelemalla ostoslistaamme. Hän selittää, että ‘kuulin elokuvassa reilun kaupan kahvista sitaatin, että ihmiset sanovat, että reilun kaupan tuotteilla on heille korkeampi hinta ja minä sanon ei, kaikella on sama hinta. Se vain riippuu siitä, kenelle haluamme maksaa sen. Joten jos maksat vähemmän jostain, joku maksaa siitä tuotantoketjun alkupäässä. He maksavat erotuksen ja tavallisesti he maksavat siitä elämäntavassaan’ (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Ken Johnson on kirjailija ja asiantuntija kulttuurin- ja konfliktintutkimuksessa. Hän kertoo, miten olemme yhteydessä näiden tehdastyöntekijöiden olosuhteisiin ja miten olemme osallisena niihin, useimmiten edes huomaamatta sitä. Johnson sanoo, että ‘amerikkalaiset ruokkivat kovempia tehdasolosuhteita, kun vaadimme yhä halvempia ja halvempia tavaroita. Tämä ajaa yrityksiä siirtymään yhä syvemmälle eri kolmannen maailman maihin etsimään "vihreämpiä laitumia" hikipajoilleen ja muille kauhistuttaville toimille, jotka perustuvat päivittäisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. Useimmat amerikkalaiset eivät ikinä näe tätä puolta asioista. Amerikkalainen uutismedia ei varmasti koskaan kerro siitä. Ja keskivertokansalainen [ei näe] sitä hienovaraista yhteyttä globaalilla mittakaavalla’ (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Yritykset ovat maksimoineet voittonsa menemällä köyhiin maihin tuottamaan vaatteita olosuhteissa, joita missä tahansa ajassa meidän maailmanhistoriaamme pidettäisiin orjuuden muotona ja vakavana väärinkäytöksenä, mutta koska kyseessä on suuret yritykset, jotka lahjoittavat rahaa ja palveluksia poliitikoille varakkaammissa maissa, hallitukset kääntävät katseensa ja teeskentelevät, etteivät he näe ihmisoikeusrikkomuksia. Ainoat hyötyvät ovat yritykset ja ne, jotka omistavat osakkeita niissä yrityksissä (Lähde: Montague 2015 es linkki).

Miksi pääministerin lapset voivat päästä korkeakoulutukseen ja toimitusjohtajien lapset elää etuoikeutettua elämää ja päästä riittävän terveydenhuollon piiriin samalla, kun me elämme epätoivoisen köyhissä oloissa ja työvoimana meitä hyväksikäytetään? Emme vaadi enempää kuin mikä on mahdollista, vaan ainoastaan ihmisarvoista elämää (Lähde: Pisey 2014a es linkki).

Kambodzalaiset tekstiiliteollisuuden työntekijät tuottavat satoja tuhansia vaatekappaleita joka päivä vientiin Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja muihin maailman osiin. Vain kaksi isoa brändäyritystä tekevät miljoonia dollareita voittoa ??ja maksavat toimitusjohtajilleen valtavia palkkoja ja bonuksia. Vain näiden kahden yhtiön, GAP Inc:n ja H&M:n toimitusjohtajien palkat ovat yhtä suuret kuin Kambodžan noin 700 000 tekstiili- ja vaatealan työntekijän palkat yhteensä (Lähde: Sokunthy 2014 es linkki).

Ensinnäkin, olen hyvin ammattiliittovastainen. Yhdysvalloissa liitot olivat yhdessä vaiheessa hyviä, mutta nyt ne tekevät enemmän haittaa kuin hyvää. Kiinassa aloituspalkka ammattitaidottomille työntekijöille on 250 dollaria. 120-140 dollaria kambodžalaisille tehdastyöntekijöille ei tunnu kohtuuttomalta. Ongelma on siinä, että jos he saavat palkankorotuksen, jokainen haluaa palkankorotuksen, kuten poliisi, virkamiehet, armeija jne. jne. jne. . Tilanne on valtaapitäville hankala. Olisi älykkäämpiä antaa työntekijöille kunnollinen palkankorotus ja olla ilman ammattiliittoja. Ammattiliitot aiheuttavat  kaikenlaisia ??ongelmia ainakin minun mielestäni (Lähde: picooie 2014 es linkki).

Mielenkiintoinen keskustelu on kommentoinnin arvoinen. Mielestäni sinun pitäisi kirjoittaa enemmän tästä asiasta, se ei ehkä ole tabu, mutta yleensä ihmiset eivät puhu näistä asioista. Seuraavaa peliin (Lähde: Anon 2014b es linkki)!

Kerran voin puhua kokemuksen äänellä. Olen omistanut / aloittanut / myynyt ja investoinut lukuisiin massatuotannon tyyppisiin liiketoimiin täällä Kambodžassa. Suurimmassa osassa henkilöstö on ollut 500-1500 ammattitaidotonta tyttöä. On ollut vain kaksi syytä siihen, miksi liiketoimintani on ollut kannattavampaa kuin Kiinassa, Bangladeshissa ja Vietnamissa, ja molemmat ovat taloudellisia. Ensinnäkin palkkataso on vain 25-30 prosenttia Kiinan tasosta, tosin ei saa unohtaa, että myös tuottavuus on 50 prosenttia Kiinan tasoa vähemmän. Siksi välittömästi säästää tulemalla Kambodžaan alhaisempien palkkojen perässä. Toinen osa, QUIP-status (Qualified Investor Project), antaa 4 vuoden verovapauden, mikä tarkoittaa huomattavaa säästöä raaka-aineiden maahantuonnissa ja lopputuotteen viennissä. Eikä myyntivoittoveroa 4 vuoteen. Näkisin Kambodžan olevan risteyksessä, sillä aiemmin tai myöhemmin palkat nousevat ja muut maat keventävät verotustaan liiketoiminnalle kannattavammaksi. Valitettavasti meillä on aina hintakilpailu kohti pohjaa, mutta älykkään hallinnon ja taloudenhoidon avulla Kambodža saattaa pystyä selviytymään siitä (Lähde: Garry.Crabtree 2014 es linkki).

Gary, hoidan vientiä tästä maasta ja minun on sanottava, että jos ei saa kaikkia näitä valtion etuja, Kambodža on liiketoiminnan suhteen yksi kaikkein epämiellekkämmistä paikoista, joista olen koskaan ollut. Vienti tästä maasta on täysin kannattamatonta, ellei ole suuri toimija (Lähde: picooie 2014 es linkki).

En ole varma, voiko minut luokitella suureksi toimijaksi, mutta minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia Kambodžasta viennin suhteen. Yleensä vien 20 TEU:ta [konttia] kuukaudessa, mikä on pientä verrattuna joihinkin suurempiin tehtaisiin. Se ei ole helppoa tai suoraviivaista, mutta maksan khmereilleni hyvin, JOS JA KUN he pystyvät valmistamaan tuotteet ja vastaamaan asiakkaidemme aikataulujen takarajoihin. Näkisin, että täytyy laittaa henkilökunnan parhaat löytämäsi khmerit oikeisiin paikkoihin. Minulla on khmerejä, jotka ansaitsevat 5000 kuukaudessa, joten odotan heidän työskentelevän todella kovasti ja varmistavan, että konttini ei koskaan viivästy tai jää laivasta (Lähde: Garry.Crabtree 2014 es linkki).

Garry, tuo on mielestäni melko isoa. Kambodža ei tarjoa mitään vientikannustimia, ellei maksa lahjuksia. Jos viet vain muutaman kontin vuodessa, se on yksi planeetan kalleimmista paikoista (Lähde: picooie 2014 es linkki).

Meidän jokapäiväinen osamme tässä on niissä vaatteissa ja tuotteissa, joita ostamme. Ajattelepa hetki lukion taloustietoa ja tarjonnan ja kysynnän periaatteita. Amerikkalaiset kuluttajat vaativat alhaisempia hintoja ja tehtaanomistajat löytävät keinoja tarjota ne. Nämä ‘keinot’ tarkoittavat huonoja työolosuhteita ja itse  työntekijöiden alhaisia palkkoja (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Tarkastelemme usein tarinoita kauhistuttavista työoloista ja sorrosta, muttemme näe itseämme osana sitä. Kambodžan vaateteollisuuteen on kuitenkin löydettävissä reitti, ja ihmiset Yhdysvalloissa ovat osa sitä (Lähde: Breen 2014 es linkki).

[Nämä vaatetustyöntekijät] eivät pyydä ihmisiä säälimään heitä ... he pyytävät ihmisiä todella miettimään ostamiaan vaatteita ja esittämään kysymyksiä siitä, mistä ne tulevat ja minkälaisista olosuhteista ... ja he pyytävät muita liittymään liikkeeseensä pyrkiä muuttamaan näitä olosuhteita paremmiksi ... Tämä muotinäytös oli todella älykäs veto uskomattoman vahvoilta naisilta (Lähde: Stilwell in Breen 2014 es linkki).

[Heather] Stilwell sanoo, yksinkertaisesti, ‘Kuluttajien todella täytyy ajatella tämän asian jättimäisyyttä.’ Kun olet ajatellut sitä, tee jotain (Lähde: Breen 2014 es linkki).

[Ken] Johnson ilmaisee, miten tarpeellista on tietää, mitä ja keitä äänestämme sekä osallistua kirjeiden kirjoittamiseen ja muihin mielenosoitusten muotoihin kuten nämä kambodžalaiset naiset tekevät. Hän sanoo, ‘ Se, mitä nämä naiset tekevät, on jotain, mihin koko maailman pitäisi osallistua... kansalaisten ääneen esitettyjä yhteiskunnallisia mielenosoituksia’ (Lähde: Breen 2014 es linkki).

Sitten kysymme, ‘Missä kambodžalainen kansalaisyhteiskunta, tekstiilityöntekijät mukaan lukien, voivat tavata ja jatkaa keskustelua epäkohdista, kunnes vaatimuksemme täyttyvät?’ Vaikka mahdollisuuksissamme puolustaa ihmisoikeuksia ja työoikeuksia on rajoituksia, löydämme silti keinoja, sillä olemme oppineet, että hiljaisuus sallii voimakkaiden jatkaa hyväksikäyttöään ja sortoaan (Lähde: Pisey 2014a es linkki).

[Tällainen tapahtuma] ... toimii tuomalla työntekijät nähtäväksi. Se mahdollistaa välittömän vuoropuhelun valmistajan, suunnittelijan ja kuluttajan välillä ja korostaa, että kaikkien kolmen on oltava samanaikaisesti toteuttamassa, kyseenalaistamassa, edistämässä ja aktiivisesti etsimässä nykyistä järjestelmää kestävämpiä yhteiskunnallisia ratkaisuja (Lähde: Lambert 2014 es linkki).

[Heather] Kiitos, että teit tämän kauniin ja inspiroivan yhteenvedon tapahtumasta. Näyttää upealta. Ja kiitos kaikille tapahtuman järjestäjille ja tapahtumaan osallistuneille! Valitettavasti jäin siitä paitsi, mutta levitän säpinää pitkälle ja laajasti (Lähde: Hoefinger 2014 es linkki)!

Kiitos Heather, että käytit ammattitaitoasi tukeaksesi Kambodžan tekstiilityöntekijöiden taistelua. Työsi on elintärkeää. Kunnioituksella ja solidaarisuudella (Lähde: Pisey 2014b es linkki)!!!

Katsotaan, siitä saattaa tulla viraali (Lähde: Talbot 2014 es linkki)!

Vaikutukset / Lopputulokset

Katsoin sen, se oli muotinäytös. Pynttäytyneitä tehdastyöntekijöitä. Mitä  seurauksia muotinäytöksellä on? Miten se muuttaa asioita (Lähde: Hearman 2014 es linkki)?

1. Saa useammat ihmiset ymmärtämään, mitä tapahtuu (eli ei ole kyse ‘vain’ muotinäytöksestä - konteksti ratkaisee). 2. Se on yhdistettävä toimintaan - ehdotan Clean Clothes [Puhtaat Vaatteet] -kampanjaa. Ensimmäisen maailman kuluttajien tulee maksaa vaatteidensa todelliset kustannukset. Jos raha ei vielä mene työntekijöiden asianmukaisiin ??palkkoihin ja olosuhteisiin, sen pitäisi mennä kampanjoihin, jotka koittavat saada aikaan nuo palkat ja olosuhteet. Siksi tässä Clean Clothesin linkki (Lähde: Seaborn 2014 es linkki).

Näyttää siltä, ??että aina kun nämä työntekijät saavat yhden etappivoiton, he joutuvat kohtaamaan jonkin uuden vastoinkäymisen, mutta järjestäjien toive on, että kun yhä useampi nainen näkee työtoverinsa tällaisissa tapahtumissa, yhä useampi on valmis puhumaan heidän kohtaamastaan rumasta todellisuudesta (Lähde: Stilwell 2014b es linkki).

Kuten WIC-muotinäytös ja Kambodžan tapahtumat laajemmin osoittavat, naiset ja miehet nousevat yhä useammin vastustamaan tällaista hyväksikäyttöä luoden selkeän näkemyksen oikeudenmukaisemmasta tulevaisuudesta. Tapahtuman tekstiilityöntekijöiden lausunto kuuluu: ‘Me uskomme, että  yhtenäisyytemme kamppailussa on tärkein taisto sortajia vastaan ja että se luo paremman taloudellisen mallin, joka tarkoittaa oikeudenmukaisempaa varallisuuden jakautumista. Yhtenäisyytemme luo paremman polun ja yhteiskunnan, jotta lapsemme ja lapsenlapsemme voivat olla vapaita sorrosta, hyväksikäytöstä ja epäinhimillisestä kohtelusta’ (Lähde: Noble 2014 es linkki).

Lähes kaksi vuotta vuoden 2014 traagisten kurinpalautusten jälkeen, Kambodžan tekstiilityöntekijöiden itsevarmuus ja pyrkimys ajaa muutoksia on palannut - usein WIC:n tuella. Yhden nuoren naisen sanoin: ‘WIC:n kanssa työskentely antoi minulle varmuutta puhua, haastaa tehtaanomistajia, järjestää muita naisia ??mukaan ammattiliittoon. Ennen olin hiljaa, mutta nyt puolustan oikeuksiani’ (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Vaikka onkin positiivista ja rohkaisevaa nähdä brändien reagoivan tällä tavoin, heidän käyttämänsä valta on tietenkin valtava osa ongelmaa. Niiden tehtaille asettama jatkuva paine laskea suurten vaatemäärien hintoja kontekstissa, jossa Etelä-Aasian vaatevientimaat kilpailevat hurjasti  - ja joista monissa on synkät tilastot ihmisoikeuksien ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän suhteen - johtaa palkkojen ja työolojen osalta väistämättä  hintakilpailuun kohti pohjaa näillä naisvaltaisilla aloilla (Lähde: Noble 2014 es linkki).

IndustriALL ja UNI [Global Union] … kertovat rohkaistuneensa siitä, että brändit ottavat vastuuta tuotannostaan ??ja vaativat muutosta Kambodžan hallitukselta. Heidän perjantaille päivätty kirjeensä kehotti hallitusta käynnistämään uuden prosessin minimipalkan asettamiseksi ja työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien kunnioittamiseksi. Brändit pyysivät myös tapaamista itse [Kambodžan pääministeri] Hun Senin kanssa. Ryhmä ilmaisi huolensa siitä, miten turvallisuusjoukot olivat tappaneet ja haavoittaneet työntekijöitä ja ohikulkijoita 2. ja 3. tammikuuta, kun järjestettiin rauhanomaisia ??mielenosoituksia minimipalkan nostamiseksi (Lähde: Anon 2014c es linkki).

Brändi-imagostaan huolestuneena ??tammikuun järkyttävien tapahtumien jälkeen sekä toistuvien lakkojen aiheutettua häiriöitä tuotantoketjuissa 30 suurta brändiä yhdistivät voimansa kansainvälisten ammattiyhdistysliittojen, kuten IndustriALLin, kanssa tuomitakseen väkivaltaisuudet ja vaatiakseen mielenosoittajien vapauttamista. Ne ovat myös käyneet keskusteluja hallituksen kanssa minimipalkan nostamisesta alustavien raporttien osoittaessa, että he kannattaisivat nostoa (Lähde: Noble 2014 es linkki).

Ammattiliiton johtaja Ath Thorn kertoo, että kokoukset tarjoavat mahdollisuuden parantaa alan imagoa ja vakautta, mikä hyödyttäisi työntekijöitä ja brändejä. Hän lisää, että Kambodžan pitäisi toimia nopeasti, jotta se hyötyisi aluetta vaivaavista ongelmista. ‘Tämänhetkisessä tilanteessa Vietnamilla ja Thaimaalla on paljon ongelmia. Jos hallitus osaa käyttää tilaisuuden ja toimia paremmin Kambodžassa, kenties voimme saada enemmän liiketoimintaa Kambodžaan (Lähde: Carmichael 2014 es linkki).

Muotinäytöksen jälkeisenä päivänä kahdeksan kansainvälisen brändin edustajat tapasivat Kambodžan hallituksen virkamiehiä Phnom Penhissa keskustellakseen tekstiilityöntekijöiden vaatimuksista. Positiivisena askeleena, brändien edustajat vahvistivat tukensa tekstiilityöntekijöiden korkeammalle minimipalkalle (Lähde: Anon 2014d es linkki).

Useiden vaatemerkkien tuleminen kaupunkiin tapaamaan tuottajia oli erittäin otollinen hetki (Lähde: Jinja 2014 es linkki).

Hallitus kokoontuu tärkeimpien brändien, kuten H&M:n, Gapin, Levi’sin ja Puman, sekä IndustriALL Global Unionin kanssa keskustelemaan tekstiilityöntekijöiden oikeuksista ja palkoista osapuolten toiselle neuvottelukierrokselle. ‘Haluamme osoittaa kuilun työntekijän palkan ja brändiomistajan palkan välillä’, sanoi Chan Reaksmey muotitapahtuman järjestäneestä Workers’ Information Centre -järjestöstä . ‘Mutta haluamme myös puhua tammikuussa tapahtuneesta työntekijöihin kohdistuneesta kurinpalautuksesta’, hän lisäsi (Lähde: Wight 2014 es linkki).

PHNOM PENH -  Edustajat eräistä maailman suurimmista brändiyrityksistä ja johtaja yhdestä maailman suurimmista ammattiyhdistyksistä tapasivat tällä viikolla kambodžalaisten virkamiesten ja paikallisten vaatevalmistajien kanssa vaatiakseen parempaa kohtelua ja työturvallisuutta maan arviolta 600 000 tekstiilityöntekijälle (Lähde: Carmichael 2014 es linkkk).

Raina, joka osallistui tämän viikon kokouksiin, kertoo brändien kertoneen hallitukselle kolme keskeistä viestiä: että he ovat valmiita maksamaan alihankkijoilleen enemmän, jotta työntekijät saisivat korkeamman minimipalkan, että hallituksen on toimittava nopeammin luodakseen sellaisen mekanismin, jonka avulla minimipalkka arvioidaan säännöllisesti ja realistisesti ja että sen on lopetettava väkivallan käyttö ja oikeudenkäynnit työntekijöitä ja ammattiliittoja vastaan (Lähde: Carmichael 2014 es linkki).

‘Brändit ovat hyvin riippuvaisia imagostaan,’ [IndustriALL:in pääsihteeri Jyrki Raina] sanoi. ‘Kuluttajat esittävät kysymyksiä, eikä lupaa hyvää myynnille tai maineelle, jos mediassa raportoidaan säännöllisesti, kuten yleensä tehdään, työntekijöiden oikeuksien loukkauksista, orjatyövoiman kaltaisista palkoista, kuten Paavi Francis niitä kutsui, tai muuten pitkistä työajoista ja vaarallisista ja epäterveellisistä työpaikoista. Se on tietenkin yksi asia. Toinen asia on, että brändien on oltava varmoja hankinnan vakaudesta, joten jos on levottomuutta, se luonnollisesti aiheuttaa ongelmia, koska ne eivät saa tuotteitaan’ (Lähde: Carmichael 2014 es linkki).

[Kuitenkaan] ei käyty yksityiskohtaista keskustelua, sitouduttu riidan ratkaisemiseen tai vastattu vaatimukseen 160 dollarin minimipalkasta kuukaudessa. Oli vain enemmän vastuunpakoilua ja työntekijöiden syyttämistä. Yksikään osapuoli ei sitoutunut lunastamaan lupauksia varmistaa tekstiilityöntekijöiden työturvallisuus, reilut palkat ja kunnolliset työ- ja elinolot (Lähde: Sokunthy 2014 es linkki).

Sok Tharethin, Workers Information Centren avustavan koordinaattorin, mukaan  Kambodžasta vaatteita hankkivien pääostoskatujen brändien ‘on kannettava vastuuta työntekijöistä’. Lisäksi Thareth painotti, että monikansallisten yhtiöiden nauttimat valtavat voitot ‘olisi jaettava työvoiman kanssa’ tasapuolisemmin. Kysyttäessä, mitä hän ajattelee yritysten, kuten Ruotsin H&M:n, lupauksista ja ilmoituksista haluta korottaa hintoja työntekijöiden palkkojen nostamiseksi, hän sanoi, että tekstiilijätin täytyy vielä osoittaa toimivansa (Lähde: Kasztelan 2014 es linkki).

Sähköpostitiedotteessa H&M:n tiedottaja Thérèse Sundberg kertoi [Asia journalist collective, Aasian toimittajakollektiivi] Ruomille, että vaikka hallituksen ajamassa palkkakehityksessä kestää usein liian kauan, yritys haluaa ‘ryhtyä lisätoimiin ja kannustaa koko teollisuudenalaa seuraamaan’ (Lähde: Kasztelan 2014 es linkki).

Just-stylen ja Shanghai Dailyn raporttien mukaan globaalit brändit, kuten H&M, GAP ja Inditex Group (Mango, Zara ym.), ovat ilmoittaneet tukevansa kambodžalaisten tekstiilityöntekijöiden korkeampia minimipalkkoja. Kuluttajina, joilla on äänioikeus eli ostovoimaa, laitetaan nämä erittäin tuottoisat brändit kantamaan vastuunsa niistä tekemistään lupauksista (Lähde: Anon 2014e es linkki).

Aktivistien sankarilliset pyrkimykset palkittiin marraskuussa 2014, kun Kambodžan hallitus nosti tekstiilityöntekijöiden minimipalkan 100 dollarista 128 dollariin kuukaudessa (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Heidän väsymätön vaikuttamistyönsä oli yhä menestyksekkäämpää lokakuussa 2015, kun hallitus suostui yhä lisäämään kuukausipalkkaa 140 dollariin 1. tammikuuta 2016 alkaen. Vaikka nosto on yhä 20 dollaria työntekijöiden kuukausipalkkatavoitetta alempi, se oli merkki siitä, että oikean painemäärän avulla Kambodžan hallituksen voi saada toimimaan ihmisoikeuksien hyväksi (Lähde: Ziv 2015 es linkki).

Viitteet ja lisää luettavaa

@angelenabonet (2016) Watch ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’… Your courage is just #beautiful – stay strong & keep #speakingout. twitter.com, 26.2. (https://twitter.com/angelenabonet/status/703118964553953284 Viimeksi avattu 11.6.2017)

@CarinLeffler (2014) Great action by garment workers in Cambodia: ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’ – fashion show delivers clear message. twitter.com, 26.5. (https://twitter.com/CarinLeffler/status/470957496186978304 Viimeksi avattu 11.7.2017)

@Charley_P (2015) ‘Beautiful Clothes, ugly reality… Garment workers deserve #LivingWage’. twitter.com, 11.11. (https://twitter.com/Charley_P/status/664543994119118848 Viimeksi avattu 11.6.2017)

@cleanclothes (2014) Great video of a brilliant action: Cambodian garment workers put on a fashion show with a message…. twitter.com, 3.6. (https://twitter.com/cleanclothes/status/473801634695639040 Viimeksi avattu 11.7.2017)

@Fash_Rev (2014) Beautiful clothes, ugly reality: garment-workers become models to highlight situation in Cambodia.twitter.com, 26.5. (https://twitter.com/Fash_Rev/status/471015385278738432 Viimeksi avattu 11.7.2017)

@FinlandInc (2014) Stop the violence, stop the exploitation, and pay a decent wage. twitter.com, 3.6. (https://twitter.com/FinlandInc/status/473856026463440896 Viimeksi avattu 11.7.2017)

@littleboyd (2014) Just watched this really sweet video about a dark issue, check it out: ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’. twitter.com, 1.6. (https://twitter.com/littleboyd/status/473161386512494593 Viimeksi avattu 11.7.2017)

@messyfay (2014) Fantastic Garment workers kicking arse. twitter.com, 3.6.  (https://twitter.com/messyfay/status/473776113575931904 Viimeksi avattu 11.7.2017)

@mhtcka (2014) …Cambodian garment workers react with social fashion show. twitter.com, 1.6. (https://twitter.com/mhtcka/status/473177758516801536 Viimeksi avattu 11.7.2017)

@tashahester (2014) Beautiful clothes, ugly reality: Cambodian garment workers hot the catwalk to call for change in pay & conditions. twitter.com, 5.6. (https://twitter.com/tashahester/status/474539015245692928 Viimeksi avattu 11.7.2017)

@WFTO_FairTrade (2014) … Watch next season’s collection from these garment factory workers. #FairTrade. twitter.com, 3.6.  (https://twitter.com/WFTO_FairTrade/status/473812689505243137 Viimeksi avattu 11.7.2017)

Aaron (ep) The fashion show this barbaric government never wanted you to see. remarkably.com (http://www.remarkably.com/cambodian-workers-protest-fashion/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Anon (2014a) Kommentti sivulla Stilwell, H. (2014c) ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’. heatherstilwell.com, 30.5. (http://heatherstilwell.com/wp/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Anon (2014b) Kommentti sivulla Stilwell, H. (2014c) ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’. heatherstilwell.com, 29.5. (http://heatherstilwell.com/wp/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Anon (2014c) Global unions and 30 major brands call on Cambodian government to investigate deadly violence. industriall-union.org, 20.1. (http://www.industriall-union.org/global-unions-and-30-major-brands-call-on-cambodian-government-to-investigate-deadly-violence Viimeksi avattu 6.7.2017)

Anon (2014d) ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’: Cambodian Women Garment Workers’ Fashion Show. iwda.org, 30.5. (https://www.iwda.org.au/beautiful-clothes-ugly-reality-cambodian-women-garment-workers-fashion-show/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Anon (2014e) Beautiful Clothes, Ugly Reality: Cambodian Garment Workers Turned Models to Fight for Rights. BuyFairsg.blogspot.co.uk, 7.6. (http://buyfairsg.blogspot.co.uk/2014/06/beautiful-clothes-ugly-reality.html Viimeksi avattu 6.7.2017)

Anon (2014f) Cambodian Women Garment Workers’ Fashion Show to Highlight Unjust Work Conditions. iwda.org, 23.5. (https://www.iwda.org.au/cambodian-women-garment-workers-fashion-show-to-highlight-unjust-work-conditions/ Viimeksi avattu 12.7.2017)

BBC (2015) Cambodia raises minimum wage for garment workers. bbc.co.uk, 8.10. (http://www.bbc.co.uk/news/world-asia-34474397 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Breen, G. (2014) The Ugly Reality Behind Beautiful Clothing. allparenting.com, 17.6. (http://allparenting.com/my-life/articles/971285/the-ugly-reality-behind-beautiful-clothing Viimeksi avattu 6.7.2017)

Carmichael, R. (2014) Brands, International Unions Press Cambodian Government on Labour Issues. voanews.com, 27.5. (https://www.voanews.com/a/brands-international-unions-press-government-on-labor-issues/1923596.html Viimeksi avattu 10.7.2017)

Class Struggle Clothing (2014) Powerful and beautiful video put on by garment workers in Cambodia. Facebook.com, 11.6. (https://www.facebook.com/classstruggleclothing/posts/1620031411555399 Viimeksi avattu 11.7.2017)

Dara, M. & Willemyns, A. (2014) Workers Turn Models on Political Catwal., The Cambodia Daily, 26.5. (https://www.cambodiadaily.com/archives/workers-turn-models-on-political-catwalk-59540/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

E. Shaw Jewels (2014) ‘Import for everyone to see. Strong women standing up for the exploitation of garment workers!’ Facebook.com, 11.6. (https://www.facebook.com/EShawJewels/posts/10152305167341107 Viimeksi avattu 11.7.2017)

Ellis, K. (2014) Kommentti sivulla Fashion Revolution Day Aus (2014) NZ ‘Clothes made in Cambodia modeled by the workers themselves. Novel way to bring attention to the wage justice they are fighting for. #insideout’. Facebook.com, 4.6. (https://www.facebook.com/FashionRevolutionDay/posts/687365274644759 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Fani (2014) Kommentti sivulla Stilwell, H. (2014c) ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’. heatherstilwell.com, 29.5. (http://heatherstilwell.com/wp/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Farrell, S. (2014) The fierce men and women of the clothing factories in Cambodia! ‘Stop all exploitation of garment workers!’ Facebook.com, 31.5. (https://www.facebook.com/sarah.farrell.332/posts/768949166482473 Viimeksi avattu 11.7.2017)

Fashion Revolution Day Aus NZ (2014) ‘Clothes made in Cambodia, modelled by the workers themselves. Novel way to bring attention to the wage justice they are fighting for. #insideout’, Facebook.com, 4.6. (https://www.facebook.com/FashionRevolutionDay/posts/687365274644759 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Garry.Crabtree (2014) Kommentti sivulla Mackevili, G. (2014) Beautiful Fashion Show; Ugly Reality about Textile Industry. CambodiaExpatsOnline.com, 2.6. (https://cambodiaexpatsonline.com/newsworthy/beautiful-fashion-show-ugly-reality-about-textile-industry-t467.html Viimeksi avattu 10.7.2017)

Hearman, V. (2014) Kommentti sivulla Seaborn, L. (2014) Watch this video of exploited clothing workers in Cambodia and read the blurb about the environment they did it in … Facebook.com, 31.5. (https://www.facebook.com/lindabseaborn/posts/10152212933963380 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Hoefinger, H. (2014) Kommentti sivulla Stilwell, H. (2014c) ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’. heatherstilwell.com, 29.5. (http://heatherstilwell.com/wp/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Holmes, D. (2014) Kommentti sivulla Stilwell, H. (2014a) Beautiful Clothes, Ugly Reality. vimeo.com, 29.5. (https://vimeo.com/96797296 Viimeksi avattu 6.7.2017)

International Labour Rights Forum (2014) The latest in creative activism in Cambodia: Music video of self-styled fashion show with great dancing. #freethe23 #MW160KH. Facebook.com, 30.5. (https://www.facebook.com/InternationalLaborRights/posts/10154207362505052 Viimeksi avattu 11.7.2017)

Jinja (2014) A Fashion Show Like No Other. jinja.aspara.org, 1.6. (http://jinja.apsara.org/2014/06/a-fashion-show-like-no-other/ Viimeksi avattu 10.7.2017)

Kasztelan, M. (2014) Garment Workers Model. ruom.net (http://www.ruom.net/portfolio-item/garment-workers-model-brands/ Viimeksi avattu 6.7.2017)

Lambert, B. (2014) Designer as Facilitator: Establishing a Relationship Between Maker and Consumer. Sustainable Design, 8.11. (http://bethlambert94.wixsite.com/sustainabledesign/single-post/2014/11/08/Designer-as-Facilitator-Establishing-a-Relationship-Between-Maker-and-Consumer Viimeksi avattu 11.7.2017)

Mackevili, G. (2014) Beautiful Fashion Show; Ugly Reality about Textile Industry. CambodiaExpatsOnline.com, 2.6. (https://cambodiaexpatsonline.com/newsworthy/beautiful-fashion-show-ugly-reality-about-textile-industry-t467.html Viimeksi avattu 10.7.2017)

Matthews, C. (2014) This Garment Worker Fashion Show shines A Light On The Ugly Reality Behind Beautiful Clothing. huffingtonpost.com, 6.6. (http://www.huffingtonpost.com/2014/06/06/cambodian-garment-workers-fashion-show_n_5454618.html Viimeksi avattu 6.7.2017)

Metroviral (2014) Inspiring action from factory workers in Cambodia… Check it! Facebook.com, 31.5. (https://www.facebook.com/metroviral/posts/716275465097714 Viimeksi avattu 11.7.2017)

Milkncereal (2014) Kommentti sivulla Mackevili, G. (2014) Beautiful Fashion Show; Ugly Reality about Textile Industry. CambodiaExpatsOnline.com, 2.6. (https://cambodiaexpatsonline.com/newsworthy/beautiful-fashion-show-ugly-reality-about-textile-industry-t467.html Viimeksi avattu 10.7.2017)

Montague, J. (2015) Kommentti sivulla de la Cour, M. (2015) Tänk dig att jobba utan att knappt kunna överleva? Facebook.com, 24.1. (https://www.facebook.com/michaela.delacour/posts/10205680368389667 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Narim, K. and Peter, Z. (2016) Government Raises Garment Wage to $153. TheCambodianDaily.com, 29.9. (https://www.cambodiadaily.com/news/garment-sector-minimum-wage-set-153-118642/ Viimeksi avattu 10.7.2017)

Navarro, B. (2014) Kommentti sivulla International Labour Rights Forum (2014) The latest in creative activism in Cambodia: Music video of self-styled fashion show with great dancing. #freethe23 #MW160KH. Facebook.com, 30.5. (https://www.facebook.com/InternationalLaborRights/posts/10154207362505052 Viimeksi avattu 11.7.2017)

Noble, R. (2014) Beautiful clothes, ugly reality: Cambodia’s women garment workers demand decent work and dignity from big brands. actionaid.org, 4.6. (https://www.actionaid.org.uk/blog/policy-and-research/2014/06/04/beautiful-clothes-ugly-reality-cambodias-women-garment-workers Viimeksi avattu 6.7.2017)

Orleck, A. (2018) We Are All Fast-Food Workers Now: The Global Uprising Against Poverty Wages. Boston: Beacon Press

picooie (2014) Kommentti sivulla Mackevili, G. (2014) Beautiful Fashion Show; Ugly Reality about Textile Industry. CambodiaExpatsOnline.com, 2.6. (https://cambodiaexpatsonline.com/newsworthy/beautiful-fashion-show-ugly-reality-about-textile-industry-t467.html Viimeksi avattu 10.7.2017)

Pigbaby (2015) Four Fashion Films that will change the way you think about your clothing. Antiform, 24.5. (http://www.antiformonline.co.uk/four-fashion-films-that-will-change-the-way-you-think-about-your-clothing/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Pisey, L. (2014a) The struggle of Cambodian garment workers. Redglag.org.au, 31.5. (https://redflag.org.au/article/struggle-cambodian-garment-workers Viimeksi avattu 11.7.2017)

Pisey, L. (2014b) Kommentti sivulla Stilwell, H. (2014c) ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’. heatherstilwell.com, 29.5. (http://heatherstilwell.com/wp/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Rob (2014) Fashion On The Frontline. The View From The Pier, 13.6. (http://blog.pier32.co.uk/2014/06/fashion-on-frontline.html Viimeksi avattu 11.7.2017)

Ruffin, L. (2014) Kommentti sivulla Soeun, S. (2014) ROAR To The World. Facebook.com, 30.5. (https://www.facebook.com/amoonlinlin/posts/785834101461416 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Safe Cities for Women Cambodia (2014) That's a creative idea from Worker's Information Center (WIC) to raise voice and demand of garment workers in Cambodia! In solidarity to promote women and labour rights! with Thareth Sok; Sophea Chrek; Boramey Hun; Savann Oeurm. Facebook.com, 28.8. (https://www.facebook.com/safecitiesforwomencambodia/posts/1459844230960317 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Seaborn, L. (2014) Kommentti sivulla Seaborn, L. (2014) Watch this video of exploited clothing workers in Cambodia and read the blurb about the environment they did it in … Facebook.com, 31.5. (https://www.facebook.com/lindabseaborn/posts/10152212933963380 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Sim, S. (2014) Kommentti sivulla Stilwell, H. (2014c) ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’. heatherstilwell.com, 29.5. (http://heatherstilwell.com/wp/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Soeun, S. (2014) ROAR To The World. Facebook.com, 30.5. (https://www.facebook.com/amoonlinlin/posts/785834101461416 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Sokunthy, R. (2014) Cambodia: Garment workers parade beautiful clothes, ugly realities, Greenleft.org, 31.5. (https://www.greenleft.org.au/content/cambodia-garment-workers-parade-beautiful-clothes-ugly-realities Viimeksi avattu 6.7.2017)

Sopheap (2014) Kommentti sivulla Stilwell, H. (2014c) ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’. heatherstilwell.com, 29.5. (http://heatherstilwell.com/wp/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Srorn, S. (2014) Dear All, Workers’ Information Centre (WIC) would like to invite you or your representative / friends to join our event ‘Beautiful Clothes, Ugly Reality’ by Cambodian Women Garment Workers’ Fashion Show. … Facebook.com, 25.5. (https://www.facebook.com/groups/CamASEAN/permalink/500521703383169/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Stilwell, H. (2014a) Beautiful Clothes, Ugly Reality. vimeo.com, 29.5. (https://vimeo.com/96797296 Viimeksi avattu 6.7.2017)

Stilwell, H. (2014b) Beautiful Clothes, Ugly Reality. iwda.org, 12.6. (https://www.iwda.org.au/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 6.7.2017)

Stilwell, H. (2014c) Beautiful Clothes, Ugly Reality. heatherstilwell.com, 29.5. (http://heatherstilwell.com/wp/beautiful-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Talbot, G. (2014) Kommentti sivulla Focus on the Global South (2014) If you watch one thing online today, make it this 2-minute recap of the awesome fashion show by garment workers in Cambodia to talk about their rights and demands. Nice work, women. Facebook.com, 29.5. (https://www.facebook.com/focusontheglobalsouth/posts/10152427455509438 Viimeksi avattu 12.7.2017)

Vink, J. (2014) Beautiful Clothes, Ugly Reality. johnvink.com 25.5. (http://johnvink.com/news/2014/05/beautifull-clothes-ugly-reality/ Viimeksi avattu 11.7.2017)

Wight, E. (2014) A ‘Reality’ check for top brands. phnompenhpost.com, 26.5. (http://www.phnompenhpost.com/lifestyle/reality-check-top-brands Viimeksi avattu 11.7.2017)

Ziv, C. (2015) Creative Campaigning: How Cambodian Garment Workers Used Fashion to Fight for a Living Wage. ajws.org, 30.10. (https://ajws.org/blog/creative-campaigning-how-cambodian-garment-workers-used-fashion-to-fight-for-a-living-wage/ Viimeksi avattu 7.7.2017)

Kompilaation laati Caroline Weston Goodman osana followthethings.com-harjoittelua, editoi Ian Cook ja käänsi alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta Eeva Kemppainen (viimeksi päivitetty maaliskuussa 2018). Videot lisätty Heather Stilwellin luvalla. Harjoitteluun, kääntämiseen ja editointiin on saatu tukea Koneen Säätiöltä.