Grocery / Gifts

Fazerin Sininen -suklaan Suklaakoulu-kampanja

Simpons dvd

Vuosi: 2012

Tyyppi: yrityksen hyväntekeväisyys-rahankeruukampanja.

Saatavuus: alkuperäinen kampanjamainos Helsingin Sanomat -sanomalehden etukannessa 5. elokuuta (pieni kuva koko etusivusta täällä ja osittainen lähikuva tekstin kera täällä)

Käännös: tämä sivu on luettavissa myös englanninkielisenä, täällä

Sivun viite: Kemppainen, E. (2013) Fazerin Sininen -suklaan Suklaakoulu-kampanja. followthethings.com (http://followthethings.com/fazerschoolfinnish.shtml last accessed <insert date here>)

Lego-kuvitus

 

Kuvailut

Länsi-Afrikassa Norsunluurannikon ja Ghanan valtioissa 1,8 miljoonaa 5–17-vuotiasta lasta työskentelee kaakaoviljelmillä, amerikkalaisen Tulanen yliopiston Yhdysvaltain työministeriön toimeksiannosta keräämät tiedot kertovat. …40 prosenttia Norsunluurannikolla kaakaoviljelmillä työskentelevistä 820 000 lapsesta ei käy koulua. Vain viidelle prosentille norsunluurannikkolaisista lapsista maksetaan työstä palkkaa. Kaakaontuotannon vastuullisuus nousi julkiseen keskusteluun Suomessa, kun makeisvalmistaja Fazer kertoi aikeistaan rakentaa koulun Norsunluurannikolle (Lähde: Anon 2012a, es linkki).

Yhtiö mainosti muun muassa verkkosivuillaan ja Helsingin Sanomien etusivulla käyttävänsä jokaisesta elokuussa myydystä 200 gramman Fazerin Sininen -suklaalevystä viisi senttiä koulun rakentamiseen Biebyn kummikylään [Norsunluurannikolla] (Lähde: Hujanen 2012, es linkki).

Hyväntekeväisyyskampanja on käynnissä kaikissa maissa, joissa yritys toimii [Suomi, Ruotsi, Venäjä, Viro, Norja, Tanska ja Liettua] (Lähde: Anon 2012b, es linkki).

Koulun rakennustyöt alkavat vuoden 2012 syksyllä, ja tavoitteena on, että koulun toiminta käynnistyy syksyllä 2013. Koulun yhteyteen tulee myös pieni kaakaoviljelmä, jossa koululaisille opetetaan koulun käynnin yhteydessä kestävää kaakaonviljelyä ja puiden oikeanlaista hoitoa (Lähde: Anon 2012c, es linkki).

Elokuun 5. päivä Helsingin Sanomien etusivulla komeili Fazerin koko sivun mainos. Mainoksessa luki kultaisin kirjaimin: ”Hyvän resepti: rakenna lapsille tulevaisuus”. Mainoksessa Fazer hurskaasti ilmoitti rakentavansa koulun ”afrikkalaiseen Biébyn kummikylään”. Koulu Afrikkaan, mikäs sen ihanampaa. …Koko sivun mainos sunnuntaihesarin etusivulta maksaa 50 579 euroa. Kirkon ulkomaanavun mukaan Afrikkaan voi rakentaa ihan kelvollisen koulun 70 000 eurolla. Eli jos Fazer olisi käyttänyt ne 50 759 euroa mainoksen sijaan koulun rakentamiseen, olisi se jo melkein saatu pystytettyä. Mutta eihän se koulun rakentaminen ollut tässä mainoskampanjassa pääasia (Lähde: Kaarenoja 2012, es linkki).

Suomalainen suklaa on sokeroitua kärsimystä. Muun muassa Yle on uutisoinut, kuinka suomalaista suklaata valmistetaan lapsityövoimalla. Länsi-Afrikassa tuotetun kaakaon edullisuus perustuu alipalkattuun työhön ja lapsityövoimaan, johon liittyy pahimmillaan jopa ihmiskauppaa. Finnwatch kertoo 100 000 kaupatusta lapsesta. Arvioiden mukaan Länsi-Afrikan kaakaobisneksessä työskentelee jopa miljoona lapsityöntekijää. Lähteistä riippuen kaakaokaupan tilannetta arvioidaan varsin eri sävyyn. [Esimerkiksi] Fazerin sivuilla voi lähteä kaakaomatkalle, jossa tutustutaan hymyileviin pienviljelijöihin (Lähde: Paakkinen 2012, es linkki).

Syyskuun alussa Ylioppilaslehden päätoimittaja [Vappu Kaarenoja] ja sittemmin ainakin Helsingin Sanomien ja Voima-lehden kolumnistit kritisoivat Fazerin mainoskampanjaa (Lähde: Kantola 2012, es linkki).

Ehkä tämä kolumni [Helsingin Sanomat] kannustaa Fazeria toimimaan entistä tehokkaammin oikeudenmukaisen suklaantuotannon puolesta. Toivoa on, koska Fazer on suomalaisten rakastamin brändi ja maamme kirkkain airut maailmalla (Lähde: albiceleste 2012, es linkki).

Inspiraatio / Prosessi / Tekniikka / Metodologia

Fazerin Sinisen hyväntekeväisyyskampanja on herättänyt paljon keskustelua, puolesta ja vastaan. Haluan lyhyesti kertoa Fazerin työstä vastuullisen kaakaonhankinnan parissa – aihe on meille tärkeä, sillä kaakao on yksi keskeisistä raaka-aineistamme. Lähtökohtamme on, että vastuullisuus on systemaattista ja ulottuu koko hankintaketjuun. Meille on tärkeää, että vastuullisuuden kaikki kriteerit täyttyvät – lain noudattaminen ja verojen maksu on vain muutamia kriteereistä. …Kasvatamme vastuullisesti tuotetun kaakaon määrää ostoissamme koko ajan. Fazer on ollut World Cocoa Foundationin jäsen vuodesta 2005 ja teemme yhteistyötä kansainvälisten kaakao- ja suklaateollisuuden toimijoiden kanssa. Jäljitettävyyden kehittämisen, vastuullisuuden kriteerien täyttämisen, vierailujen ja kansainvälisen yhteistyön lisäksi meillä on oma kummikylä Norsunluurannikolla, Biéby. Elokuussa toteutetussa hyväntekeväisyyskampanjassa kerättiin varoja yläkoulun rakentamiseksi Biébyyn (Lähde: Majamäki Fazerin viestinnästä - 2012c, es linkki).

Fazerin suklaan Sinisen hyväntekeväisyyskampanja on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa Helsingin Sanomissa julkaistun kolumnin jälkeen. …Arvostelijoiden mukaan kampanjoinnilla ei ratkota kaakaoviljelmien räikeitä epäkohtia, kuten lapsityövoiman käyttöä (Lähde: Hujanen 2012, es linkki).

Keskustelu

Fazer ei toki hyväksy pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä. Silti yritys ei ole 12 vuoden aikana onnistunut varmistamaan, että firman voitot eivät synny lapsiorjien työllä. Sellaista ei luvata nytkään. Sen sijaan Fazer lupaa koulun. Juuri nyt suomalaisista suklaansyöjistä näyttää hyvältä, jos yritys rakentaa koulun afrikkalaisille lapsille. …Kyse ei tietenkään ole vain Fazerista, tai edes suklaasta. Kyse on maailmasta, jossa on liikaa rahaa ja tahtoa saada huonosti olevat asiat näyttämään hyviltä, liian vähän kumpaakaan muuttamaan niitä. Vuonna 2020 lapsiorjat, joista suklaakeskustelu alkoi, ovat joko kuolleet tai kasvaneet aikuisiksi. Jotkut heistä saattavat yhä raataa kaakaopelloilla, kuten tuhannet aikuiset orjat tekevät jo nyt. Heidän asemansa parantamiseksi ei kukaan ole luvannut mitään (Lähde: Hirvonen 2012, es linkki).

Hävetköön se, joka on keksinyt yritysvastuun käsitteen. Siitä ei ole seurannut mitään muuta kuin kiusallisia mainoskampanjoita, vaivaannuttavia raportteja ja läjäkaupalla puolivillaisia valtio-opin graduja yritysvastuusta. Minulle riittää, että yritys ei riko lakeja ja maksaa kiltisti veronsa. En kaipaa niiltä tällaisia ihmisiä aliarvioivia mainoksia. Rakas Fazer, kun me tiedetään, että teitä ei oikeasti kiinnosta se afrikkalaisten koulutus. Ja se on ihan okei. Lopetetaan teeskentely. Me syömme suklaata, te maksatte veroja. Ei sotketa tähän afrikkalaisia lapsia (Lähde: Kaarenoja 2012, es linkki).

Rahankeräyksiä on jatkuvasti – moniko antaa punaiselle ristille mitään? Tai muulle? Suklaata sentään ihmiset ostavat (Lähde: Hmm... 2012, es linkki).

Luuleeko joku oikeesti että etusivusta on maksettu 50.000€. Wake up. Printin hinnoittelu on ihan vähän jotain muuta isoille asiakkaille. Varmaan 20.000€ ois lähempänä (Lähde: Paisutellaan 2012, es linkki).

On hyvä että Helsingin sanomat tekee perusteellista työtä tällä rintamalla josta puhutaan ja ihan liian vähän. Aina kun on kysymyksessä lapsiin kohdistuvia vääriä kasvatusmetodeja ja hyväksikäyttöä, on se tuotava esiin, vaikka se kaataisi merkittäviä elinkeinoja kotimaassa (Lähde: Anon 2012d, es linkki).

Kolumnisti [Elina Hirvonen, Helsingin Sanomat] hyökkää yksistään Fazeria kohtaan. Eikö pitäisi nostaa esille kaikki suklaavalmistajat, miksi vain Fazer? Olkoonkin että lienee suurin Suomessa. Mutta aihe on silti tärkeä, ja kirjoitus tarpeellinen (Lähde: SonjaHAi 2012, es linkki).

… aihe menee parhaiten suomalaisten sydämiin kun puhutaan firmasta, joka on jokaiselle suomalaiselle erittäin tuttu- ja vielä suomalainen. Jotta saataisiin kaikki ajattelemaan että miten me suomalaisetkin voidaan olla tällaisessa mukanaän? Jos se olisi vaikka joku saksalainen halpafirma niin kyllä se ymmärrettäisiin paremmin mutta kun kyse on sentään suomalaisesta.  Nämä on niitä asioita minkä kohdalla miettii, että voiko tällaisen asian eteen tehdä itse yhtikäs mitää? Jos alamme boikotoimaan kaikkea, me ei voitaisi syödä about mitään. Huono omatunto vain kasvaa. Ja kun ei näistä asioista kuule, ennen kuin joka sen tällä tavalla tuo esille. HUOH (Lähde: pohku 2012, es linkki)!

”Fazerilla on Norsunluurannikolla oma Biéby-niminen kummikylä [...]. Fazer tukee Biébytä Maailman kaakaosäätiön ECHOES-ohjelman kautta. Ohjelman tavoitteena on antaa viljelijäyhteisön nuorille ammatillista koulutusta kaakaonviljelyyn liittyvissä asioissa muun kouluopetuksen yhteydessä.  Vuoden 2011 loppuun mennessä Biébyssä on annettu 560 nuorelle opetusta kaakaonviljelyssä ja istutettu 55 uudelle kaakaoviljelmälle 100 200 kaakaopuuta ECHOES-ohjelman oppien mukaisesti” (Vastuullinen vaikuttaja -lehti, kevät 2012, s. 20). Miksiköhän tällaisia tietoja ei kerrottu kampanjan yhteydessä? Vastuutyön vaikuttavuuden kannalta on olennainen asia tietää, ettei kyse ole yhden koulun rakentamisesta, vaan pidempi aikaisesta vastuullisuustyöstä (Lähde: Kutinlahti 2012a, es linkki)!

Tämän takia Fazer pyysi anteeksi: http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/ulkolinja-kitkera-totuus-suklaasta [Dokumentti ’Kitkerä totuus suklaasta’ vuodelta 2010] (Lähde: Kitkerä totuus 2012, es linkki).

Olihan tämä [keskustelu] ihan tarpeellinen älähdys ja keskustelunavaus. Kyllä tekopyhyydestä pitää saada avautua …Fazerin edustajan [Leena Majamäki, yllä] vastauksessakin näkyy tekopyhyys. Samalla, kun puhutaan hyväntekeväisyydestä, ilmoitetaan, että ”[k]asvatamme vastuullisesti tuotetun kaakaon määrää ostoissamme koko ajan.” Edellisenhän voisi lukea myös näin: ”Ostamme edelleen myös epäreiluilla tavoilla tuotettua kaakaota, vaikka reiluakin olisi tarjolla” (Lähde: Juuso 2012, es linkki).

Mielenkiintoista on ettei Fazer kertonut tavoitteensa aikataulua. FiBS ry:n julkaisemassa Vastuullinen vaikuttaja -lehdessä (kevät 2012) sanotaan näin (sivulla 20):”Fazerin tavoite on selvittää kaiken käyttämänsä kaakaoraaka-aineen alkuperä vuoteen 2017 mennessä, jolloin myös kaiken raaka-aineen tulee olla vastuullisesti tuotettua ..."  (Lähde: Kutinlahti 2012b, es linkki). 

On silmiinpistävää että Fazer ei ole tuonut luomu- tai reilunkaupan vaihtoehtoa suosituoista tuotteistaan - niinkuin ei ole muutkaan suuret makeisyhtiöt. Sehän saisi alkuperäisen suositun tuotteen näyttämään huonommalta (Lähde: vya 2012, es linkki).

Kemikaalicocktail-blogissa tästä kampanjasta puhuttiin jo huhtikuussa [2012], että sikäli HS:n kolumnisti oli vähän jälkijunassa (http://www.kemikaalicocktail.fi/2012/04/fazer-reilukauppa/). Siinä kerrottiin, miksi Fazer ei käytä reilun kaupan kaakaota (sitä ei tällä hetkellä pystytä jäljittämään, minkä myöntää avoimesti myös reilun kaupan väki itse) (Lähde: Luhtarölli 2012, es linkki).

On yksi suklaa-alan suurimpia haasteita valvoa koko tuotantoketjua. Pyrimme välikäsien kautta vaikuttamaan, että toimimme asianmukaisesti. Emme hyväksy lapsityövoiman käyttöä. Mutta fakta on se, että sataprosenttista varmuutta Länsi-Afrikasta tulevasta kaakaosta ei kukaan voi antaa, sanoo toimitusjohtaja Tom Lindblad Fazer Makeisista, jonka ostamasta kaakaosta kolme neljäsosaa on peräisin Länsi-Afrikasta. …Pitkä tuotantoporrras, jonka käsiin vastuu usein sysätään, tarkoittaa suuria eurooppalaisia toimijoita Hollannissa, Englannissa ja Saksassa, joille kaakaopavut kuljetetaan jalostettavaksi. Sieltä raaka-aineeksi jalostetut tuotteet - kaakaojauhe, kaakaomassa ja kaakaovoi - tulevat suomalaisille suklaanvalmistajille. Yrityksillä olisi kuitenkin käyttämättömiä mahdollisuuksia lapsityövoiman välttämiseksi. …Valvonnalla voi ja pitää rajoittaa lapsityövoiman käyttöä. Tällä hetkellä suklaateollisuuden toimet asian valvomiseksi ovat olleet aika vähäisiä ja suorastaan riittämättömiä, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Janne Sivonen (Lähde: Frilander 2011, es linkki).

Reilun kaupan suklaastakaan ei voi taata ettei sen tuotantoketjussa ole lapsia tai ihmiskaupan uhreja (mm. ref: http://news.bbc.co.uk/panorama/hi/front_page/newsid_8583000/8583499.stm). On aivan turha kuluttajamaissa panikoida sillä mitä voi ja mitä ei voi ostaa. Käyttäkää sen sijaan energianne asioiden kehittämiseen ja asenteiden muutamiseen ogelmien lähtömaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa (Lähde: Koulutuksen arvo 2012, es linkki).

Varmaan siinäkin [Reilun kaupan systeemissä] on puutteensa, mutta on sentään pyrkimystä, yritystä, valvontaa. Ja useissa tapauksissa tavaraa tuottaa osuuskunta. Osuuskunta myös käyttää tulojaan esim. koulujen rakentamiseen ja ylläpitoon (Lähde: Raparperi 2012, es linkki).

Mikään ei estäisi suklaanvalmistajia valitsemasta reilun kaupan raaka-aineita, jolloin tällaiset omahyväiset almukampanjat kävisivät tarpeettomiksi. Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä takaa tuottajille minimipalkan ja sen lisäksi maksetaan raaka-aineen hinnan osana lisä, joka käytetään juuri näiden koulujen yms. puuttuvan infran ja palveluiden järjestämiseen. …Tavoitteena pitäisi olla, että kaikki kaupan olevat kaakaotuotteet olisivat jo lähitulevaisuudessa sertifioitu siten, että alkutuotannon työntekijät ovat kunnon palkkaa/tuottajahintaa saavia aikuisia, ammattiyhdistystoiminta vapaata ja sosiaaliset olot kunnossa. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu, kun kyse on pelkästä ylellisyystuotteesta. Soisin kernaasti, että muun kuin sertifioidun kaakaon maahantuonti kiellettäisiin kokonaan (Lähde: Saunan takaa 2012, es linkki).

Reilua kaakaota varmasti olisikin saatavilla…reiluun hintaan tietenkin. Siitä päästään kuitenkin siihen että tuskin Juuso [eräs kommentoijista], tai 95 pinnaa [%] tätäkin kommentoineista olisi kuitenkaan kuluttajahinnassa valmis tätä maksamaan (Lähde: Knight Rider 2012, es linkki).

Itse ostan aina reilun kaupan kaakaota. Vaikka se on puolet kalliimpaa kuin tavallinen, minulla on siihen pienituloisenakin varaa, koska kaakao ei ole mikään peruselintarvike. Jos ei ole varaa, voi vallan hyvin olla ilman. Ns. "köyhyys" ei oikeuta vielä köyhempien orjuuttamista (Lähde: Saunan takaa 2012, es linkki).

Helppo ratkaisu, lopettakaa suklaansyönti. Vai onko helpompaa vaan syytellä firmoja epäoikeudenmukaisuudesta, vaikka itse ylläpitää sitä ostamalla firmojen tuotteita (Lähde: Yliolan ajattelija 2012, es linkki)?

Mitä luulet, että boikotointi vaikuttaisi? Reaalimaailmassa kaikki eivät siihen lähde, joten suklaantuottajien tulot tippuisivat vähän, muttei kokonaan. Miten luulet, että tämä heijastuisi riistettyjen lasten ja muun työvoiman asemaan? Vastaus: se kurjistaisi heidän olojaan (Lähde: Otsoveli 2012, es linkki).

Sanat orjuus ja lapsi yhdistettynä herättää aina tunteita. Jos aikoo äänestää jaloillaan eli lakata käyttämästä kaakaoviljelmien tuotteita on hyvä muistaa että kaakopavuista tehdään muutakin kuin suklaata. Kaakavoita on monissa kosmetiikkatuotteissa, meikkituotteissa, saippuoissa, lääkevoiteissa, laihdutusvalmisteissa ja elintarvikkeissa. Kaakaosta valmistetaan erilaisia makuaineita ja väriaineita, lisättäväksi mm. kakkuihin ja leivonnaisiin. Jos boikotoida aikoo saa jättää aika paljon tavaraa kaupan hyllylle (Lähde: Axie 2012, es linkki).

Yrityksen yhteiskuntavastuun tulee perustua reiluun kaupankäyntiin ja läpinäkyviin rakenteisiin tuotannon kaikissa vaiheissa. Puutteellista yhteiskuntavastuuta ei voi paikata hyväntekeväisyyskampanjoilla (Lähde: Paakkinen 2012, es linkki).

Minusta kannattaa kuitenkin yrittää löytää näitä paikkoja, joissa ihmisten itsekkäät edut saavat ne tekemään vähän enemmän hyvää. Tietenkin Fazer rakentaa ja vahtii imagoaan tällä jutulla, mutta ei tämä ole paha juttu. Eipä olisi edes sitä yhtä koulua edes siellä jossain ja varmaan syötäisi suurinpiirtein yhtä paljon suklaata, vaikka Fazerin mainoksessa lukisi: ”Syö suklaa, koska suklaa on hyvää!” On myös yksinkertaistavaa kuvitella, että lailla ja asetuksella saadaan aikaiseksi järjestelmä, jossa ei ole mitään harmaata vyöhykettä yritysten toiminnalle. Aina on mahdollisuus toimia ainakin vähintään vähän vähemmän huonosti tai vähän vähemmän paremmin. Haluan, että yritykset yrittävät siinä luovia mahdollisimman hyvin ja tätä sanotaan yhteiskuntavastuuksi. Väitän, että tässä on nyt yritetty toteuttaa Fazer päämissiota (myydä paljon suklaata ja tehdä iso voitto) ja saatu jotain ihan hyvää siinä ohessa aikaiseksi (joku koulu johonkin). Kuka tässä nyt oikeastana menettää (Lähde: Heikki Sairanen 2012, es linkki)?

Samaa mieltä, on hyvä veto aina jos tärkeät asiat näkyvät mainoksissa (auttaminen, koulututuksen tärkeys yms.). Oli hyvä veto F:ltä [Fazerilta] tuo mainos. Sellaiset tahot joilla on varaa mainostaa voisivat useammin antaa mainostilaansa tärkeille asioille (Lähde: Ihme vinetystä 2012, es linkki).

Hyvän tekemisestä saa hyötyä. Minusta Vapulla [Kaarenoja, Ylioppilaslehden päätoimittaja] on silti tuossa vankka pointti: Jos Fazer olisi käyttänyt koko sivuun käyttämänsä rahan Afrikkaan ja lanseerannut lisäksi Facebook-kampanjan, jossa olisi luvannut lahjoittaa loput vaikkapa niinä viiden sentin erinä jokaisesta ostetusta suklaalevystä, olisi ajatus lähtenyt viraalisti leviämään, F. olisi saanut myönteistä näkyvyyttä ja kansa olisi ostanut suklaata. (Tosin osa olisi samalla miettinyt, miksei sinistä saa vieläkään reiluna.) Silloin kaikki olisivat voittaneet. Nyt voitti Hesari. Fazer sai nöpön maineen viherpesun kaltaisesta eettispesullisesta yrityksestään, mutta saattaa tietenkin edelleen hyötyä ilmoituksesta, jos ihmiset toimivat miettimättä (Lähde: Satu L 2012, es linkki).

Ja: entäpä jos Fazer olisi toiminut näin: olisi mennyt ja tehnyt sen koulun, ottanut siitä valokuvan ja laittanut siitä pikkulippusen 50 000 suklaapakkauksen sisään. Ei olisi maksanut kovinkaan paljoa enempää kuin tuo Hesarin mainos. Teko olisi puhunut puolestaan paremmin ja enemmän kuin tuo mainosmöläys ja imagoarvo olisi varmasti vakuuttavampi (Lähde: Tap-Ant 2012, es linkki).

Kunhan tässä pyöritellään ideoita. Pääasia että puhutaan, sehän sitä julkisuutta tuo, hyvää tai pahaa. Näin mekin toimimme edelleen Fazerin pussiin (Lähde: Ellu 2012, es linkki).

Köyhyyden kierre saadaan parhaiten katkaistua nimenomaan koulutuksella. Se, että alueelle rakennetan koulu ja varmistetaan että lapset käyvät koulua sen sijaan että työskentelevät kaakaoplantaasilla on ihan oikea teko. …Ah, ai niin, ja onhan siellä se valtio itsekin olemassa, jolla lienee jotain vastuuta asiasta, ja jonka se koulukin olisi pitänyt rakentaa… Kuka valistaisi tuota hallitusta ja kertoisi sille mitä etuja siitä on että kansa on koulutetumpaa ja siten pystyvät elättämän itsensä ja perheensä, ja saavat rahaa lopulta jopa kiertoon? Onko sekin Fazerin vastuu (Lähde: Koulutuksen arvo 2012, es linkki)?

Seuraavaksi varmaan näytetään jatkossa niitä fazerin suklaakoulun onnekkaita: Eli valitaan miljoonan kaakaoplantaaseilla kurjuudessa ja orjuudessa elävän pikkukersan joukosta muutama söpömpi onnekas sinne kouluun (Lähde: Anon 2012e, es linkki).

Tuota noin. Fazer ostaa kaakaonsa pilkkahintaan lapsityövoimaa käyttäviltä tuottajilta (eivät usko Reiluun kauppaan), mistä syystä koulujen rakentamiseen ei niissä yhteisöissä ole mahdollisuutta omin varoin. Sitten esitetään pelastajaa myymällä lisää sitä samaista miltei orjatyövoimalla tehtyä tuotetta. Hienosti. Ainoaa oikeaa vastuullisuutta olisi maksaa raaka-aineesta käypä, isompi hinta (Lähde: Verve 2012, es linkki).

Asia on kaksipiippuinen. Toisaalta hyväntekeväisyys on aina hyvä asia, mutta jos sen tuoman positiivisen imagon avulla halutaan lakaista maton alle isompia ongelmia, kuten lapsiorjuutta, huonoja työoloja jne. asia on hieman kyseenalainen. Kaikki tietävät että lapsityövoima on ongelma kaakaoplantaaseilla, jopa suoranaisista lapsiorjista on tietoa. Olisi oikein ja eettistä vaikuttaa tähän asiaan myös Fazerilta (Lähde: Lissu 2012, es linkki).

Hyvä video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=hpAMbpQ8J7g  ”I’m not against charity in an abstract sense, of course, it’s better than nothing. Just, let’s be aware that there is an element of hypocrisy there" (Lähde: Zezik sen sanoi 2012, es linkki).

Nyt pitäisi ensin hoitaa syy, ei seuraus pois. Tämä taitaa tosin mennä poliittiselle puolelle, eli fazer ja muut eivät voi siihen vaikuttaa muuten kuin erittäin tiukalla laadunvalvontayksiköllä ja johtajien selkärankaisuudella. Toisin sanoen johtajien ja sijoittajien pitää hyväksyä että voitot vähän laskevat, kun työntekijöille pitää oikeasti maksaa palkkaa (Lähde: Anon 2012f, es linkki).

Suklaantuottajat voisivat näyttää että heillä on kanttia ja vaatia laatua ja rehellisesti tuotettua suklaata. Sama se minulle maksaako Fazerin Sininen 2e vai 5e. Valvonta tiukaksi, suklaan hinta ylös ja kunnon korvaus siitä viljelijöille. Vai miten korkealle se levyn hinta menee jos valvonta toimisi ja tuotanto olisi 100% eettistä (Lähde: MT 2012, es linkki)?

Vaikutukset / Lopputulokset

Lähes koko syyskuun ajan on mediassa käyty näyttävästi läpi Fazerin vastuullisuutta ja sen vaikuttavuutta. Tämä esimerkki on erittäin oivallinen kertomus yritysvastuusta, sen vaikuttavuudesta ja strategisesta vastuullisuudesta (Lähde: Kutinlahti 2012b, es linkki).

Fazerin Sinisen Facebook-ryhmässä kampanja on herättänyt keskustelua yritysten vastuusta ja kaakaonviljelijöiden perheiden oloista, mutta myös muista avuntarvitsijoista lähellä ja kaukana (Lähde: Majamäki 2012a, es linkki).

Tavoite saavutettu, huomio herätetty – näin monta mielipidettä (Lähde: Erkki 2012, es linkki).

En kyllä osta fazerin sinistä niin kauan kun apu menee ulkomaille! Tietysti apua ulkomaillakiin tarvitaan mutta jos autettas ensinsuomalaisia jotka apua tarvitsevat: lapset, vanhukset,sairaat, ja jne. (Lähde: Tuija Pekkanen 2012, es linkki)...

Fazerin suklaakampanja aiheutti niin suurta julkista keskustelua sosiaalisessa mediassa ja lehdistössä, että yhtiö joutuu nyt pyytämään sitä anteeksi. (Lähde: Anon 2012g, es linkki).

Leipomo- ja makeistuotteiden valmistaja Fazer pahoittelee vasta päättyneen suklaakampanjansa aiheuttamaa mielipahaa ja lupaa panostaa kaakaon hankintaketjun vastuullisuuteen (Lähde: Hujanen 2012, es linkki).

Fazer pyyteli paniikissa anteeksi, lupasi yrittää parantaa tapansa ja ripotteli julkisesti tuhkaa päälleen. Koko tapahtumaketju on piristävä. Ihmiset siis eivät ole niin tyhmiä kuin firmat luulevat. 50-lukulaiset mainoskampanjat eivät enää mene läpi (Lähde: Enbuske 2012, es linkki).

Eli näin lyhyellä matikalla Fazer myi pelkästään Elokuussa 2 782 900 kappaletta 200g suklaalevyjä? Eli noin joka toinen suomalainen osti Elokuussa juuri tuon kyseisen tuotteen? Täytyy sanoa, että siinä tapauksessa suomalaiset syövät aika hemmetin paljon suklaata. Markkinoinnin parissa työskentelevä, mielestä hyvätekeväisyyden linkittäminen suoraan tuotteen myyntiin – etenkin noin mitättömällä panoksella – on aina vähän arvelluttavaa. Suuret yritykset voisivat (ja toivottavasti niin tekevätkin) hoitaa hyväntekeväisyytensä vähin äänin (Lähde: Timo 2012, es linkki).

Fazer on julkaissut hyväntekeväisyyskampanjan tuloksen blogissaan. Kampanjalla kerättiin varoja yhteensä noin 139 000 euroa, kun Fazerin ja World Cocoa Foundationin arvioivat koulun rakentamisen kulujen olevan noin 120 000 euroa. Syyskuun loppupuolella (26.9.2012) Helsingin Sanomat julkaisi kolumnin otsikolla: ”Sanokaa orja, kun haluatte suklaata”. Kolumnissa kerrotaan kuinka kaakaoviljelmillä käytetään yleiseti lapsityövoimaa ja kuinka suklaanvalmistajat (Fazer mukaan lukien) eivät pysty varmistamaan sitä, käytetäänkö heidän viljelmillään lapsityövoimaa (Lähde: Kutinlahti 2012b, es linkki).

Fazer ilmoitti keränneensä 139 145 euroa kyseisellä kampanjalla. Tämä antaa Vappu Kaarenojan [kriittiseen] kirjoitukseen huvittavan sävyn (Lähde: Markku 2012, es linkki).

Jos Fazer olisi maksanut suoraan yhden koulun, hyvä näin. Mutta asiaa mainostamalla ja houkuttelemalla ihmisiä mukaan, pidetään Afrikassa olevien lasten huonot olot paremmin esillä. Jos edes yksi ihminen herää ko. mainoksen luettuaan pohtimaan sitä, kuinka voisi itse auttaa vielä enemmän ja tekeekin jotain asialle, on voitettu enemmän kuin pelkkä koulu (Lähde: Sinikka 2012, es linkki).

 Kyllä, Fazerin mainos aiheutti minulle heikotusta. Minulla ei ollut tietoakaan mistään "lapsiorjista" Afrikan kaakaopapu viljelmillä. Ostanko Fazeria tulevaisuudessa? Järkytyksestä toipumiseen menee nyt aikaa, jotta toistaiseksi siirryn Pandaan ja pidän myös Marabousta. Jotta suklaamaailmani ei kaadu Fazerin typerästä ja ylimielisestä bilderberger henkisestä mainoksesta. Onneksi on olemassa vaihtoehtoja (Lähde: Anon 2012h, es linkki).

pointtina ei ole suklaansyönnin lopettaminen, vaan se, että kuluttajat ymmärtäisivät, missä oloissa heille arkipäiväiset, edulliset ja helposti saatavilla olevat tuotteet valmistetaan, ja kuka ne tekee. pointtina on myös se, että on olemassa vaihtoehtoja, esim. reilun kaupan suklaa (Lähde: ommm 2012, es linkki).

Olen tämän ongelman vuoksi ryhtynyt ostamaan reilun kaupan suklaata. Vaikka en minä kyllä edelleenkään oikeasti tiedä millaisista oloista se tulee (Lähde: Stube 2012, es linkki)...

Kiitos Elina Hirvoselle [Helsingin Sanomien journalisti] keskustelun vauhdittamisesta! Fazer on pitkään halunnut viestittää, että eettisyys on heille tärkeää. Käytännön näyttö vielä puuttuu. Nyt toivoisin Fazerilta ripeämpiä toimia ja konkreettisempia tekoja. Moni suuryritys, esim. Cadbury's on jo näyttänyt esimerkkiä ja alkanut valmistaa suosituinta suklaapatukkaansa Reilun kaupan kaakaosta. Fazer vielä empii, miten käytännössä edetä. Oma käsitykseni on, että vaikka mikään järjestelmä ei ole täydellinen, olisi Reilu kauppa paras olemassaoleva vaihtoehto. Kiinnostavaa argumentointia asiasta juuri Fazeriin liittyen löytyy mm. täältä: http://hankalaasiakas.blogspot.fi/. Itse ostaisin kovin mielelläni Fazerin Sinistä Reiluna kaupan versiona. Olen myös laittanut Fazerille aiheesta asiakaspalautetta. Fazerin ryhdistäytymistä odotellessa ostan muiden valmistajien Reilun kaupan suklaata. Esim. Pirkalla on monta kohtuuhintaista vaihtoehtoa (Lähde: DjZiggy 2012, es linkki).

Kiitos sosiaalisen median, yhä useamman yrityksen on todella katsottava miten asioita tehdään. Aktiivisempaa dialogia asiakkaiden, NGO/NPO toimijoiden kanssa ja arvot käytäntöön. Mainos- ja viestintätoimistojen olisi myös hyvä kasvattaa selkäranka (Lähde: Sami 2012, es linkki)...

Meillä on myös valta vaatia vaikka lainsäädäntöä EU:n alueelle, jossa täällä myytävän tuotteen valmistajaa vaaditaan tarkemmin selvittämään, että lapsityövoimaa ei käytetä. Syytellä ei tarvitse ketään, mutta monellakin tapaa lapsityövoiman kitkemiseksi voisi vaikuttaa jos halua löytyy (Lähde: Pinkviini 2012, es linkki).

Case Fazerin paketoi lopullisesti Markkinointi&Mainonta -lehden uutinen (28.9.2012) Suomen arvostetuimmista brändeistä. Ensimmäisellä sijalla on Fazerin Sininen ja toisella sijalla itse Fazer. Liitän tämän tutkimuksen samaan vastuullisuuscaseen siksi, että edellä kuvatulla casella lienee ollut Fazerin brändiin lähinnä negatiivista vaikutusta (Lähde: Kutinlahti 2012b, es linkki).

TNS Gallup julkaisi viime viikolla Maine ja vastuullisuus 2012 -tutkimuksensa tulokset. Pärjäsimme taas kerran mainiosti, kaikesta huolimatta. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2012, jolloin meillä Fazerilla oli kädet täynnä työtä maineenhallinnan saralla. Tuotteidemme ja palveluidemme laatu ei vastannut odotuksia ja kummikoulukampanjamme herätti paljon keskustelua. Syksyn tapahtumat näkyivät pienenä notkahduksena sekä kokonais- että vastuullisuusmaineessa, mutta kaiken kaikkiaan Fazerin maine oli taas kymmenen parhaan yrityksen joukossa (Lähde: Flanagan 2013, es linkki).

Yläkoulun valmistuttua koulusta tulee osa Norsunluurannikon julkista kouluverkostoa. Paikalliset viranomaiset vastaavat opetuksen ja koulutyön arjen sisällöstä, kuten opettajien valinnasta ja palkkauksesta sekä oppilasmääristä. Tuemme kyllä mahdollisuuksien mukaan koulun rakentamisen lisäksi myös esimerkiksi koulutarvikkeiden hankintaa. Koulun toimintaa koskevat päätökset tehdään siis siellä missä sekä koulu, että asiantuntemus paikallisesta koulumaailmasta ja opetuskäytännöistä sijaitsee. Seuraamme Fazerilla toki koulunkäynnin etenemistä ja suunnitelmissa on jo tutustumisvierailu kouluun ensi vuoden puolella (Lähde: Majamäki 2012b, es linkki).

Fazerin vastuullisuustyö ei tosiaankaan lopu hyväntekeväisyyskampanjan loppumiseen – rahankerääminen on vasta alku. Mikäli aiot saada hyötyä vastuullisuustyöstäsi, pidä huoli, että kerrot sidosryhmillesi toimintasi vaikutukset pitkällä aikavälillä. Fazerin koulu valmistuu vuoden päästä. Silloin on aika kertoa paljonko projektiin meni rahaa ja minkälainen koulu sillä saatiin. Vielä tärkeämpää on raportoida koulun toiminnasta ja koulutuksen vaikutuksesta paikallisen väestön elinoloihin – sehän tässä on sitä kaikista tärkeintä vastuullisuustyötä! Koulun rakentaminen ei vielä tee mitään, vasta koulutus luo vastuullisuutta (Lähde: Kutinlahti 2012a, es linkki).

Kirjallisuus

albiceleste (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Anon (2012a) Amerikan suklaajätti siirtyy käyttämään vastuullista kaakaota. Helsingin Sanomat 4. lokakuuta (http://www.hs.fi/talous/Amerikan+suklaaj%C3%A4tti+siirtyy+k%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n+vastuullista+kaakaota/a1305603443192 Viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Anon (2012b) Fazer rakentaa koulun kummikyläänsä. Aromi 20. heinäkuuta (http://aromilehti.fi/aromi-lehti/2012/07/fazer-rakentaa-koulun-kummikylaansa/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Anon (2012c) Fazer kehittää kaakaon alkuperän jäljitettävyyttä. Fazer.com, 24. huhtikuuta (http://www.fazer.com/fi/NEWS_CONTAINER/INTERNATIONAL-CORPORATE/Fazer-kehittaa-kaakaon-alkuperan-jaljitettavyytta-/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Anon (2012d) Periaatteessa kyllä. Kommentoi Iltalehden keskustelufoorumilla. Päivän puheenaiheet, Pilasiko kampanja Fazerin maineen? 27. syyskuuta (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?s=0e6480170805935578be027f62a9a7e3&t=823272&page=3 viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Anon (2012e) Kommentoi Iltalehden keskustelufoorumilla. Päivän puheenaiheet, Pilasiko kampanja Fazerin maineen? 27. syyskuuta (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=823272&page=4 viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Anon (2012f) Kommentoi Iltalehden keskustelufoorumilla. Päivän puheenaiheet, Pilasiko kampanja Fazerin maineen? 27. syyskuuta (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=823272&page=5 viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Anon (2012g) Fazer pyytää anteeksi. Seinäjoen Sanomat 27. syyskuuta (http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/149774-fazer-pyytaa-anteeksi viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Anon (2012h) Kommentoi Iltalehden keskustelufoorumilla. Päivän puheenaiheet, Pilasiko kampanja Fazerin maineen? 27. syyskuuta (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=823272&page=8 viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Bozeman (2012) Kommentoi artikkelia Pekonen, J-P. (2012) Fazer pahoittelee kampanjaansa ja lupaa parantaa vastuullisuutta. Helsingin Sanomat 27. syyskuuta
(http://www.hs.fi/kotimaa/Fazer+pahoittelee+kampanjaansa+ja+lupaa+parantaa+vastuullisuutta/a1305601890039 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Axie (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

DjZiggy (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Ellu (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Enbuske, T. (2012) Sanokaa valtio, kun haluatte hyvää. Helsingin Sanomat 1. lokakuuta (http://www.hs.fi/kotimaa/Sanokaa+valtio+kun+haluatte+hyv%C3%A4%C3%A4/a1305602779544 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Erkki (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Flanagan, A-M. (2013) Keskustelu kannattaa. Fazer.fi 1/2013(http://www.fazer.fi/Pala-Fazeria-Blogi/Dates/2013/1/Keskustelu-kannattaa/ viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Frilander, J. (2011) Suomalaista suklaata tehdään lapsityövoimalla. Yle 10. elokuuta(http://yle.fi/uutiset/suomalaista_suklaata_tehdaan_lapsityovoimalla/5405009 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Heikki Sairanen (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Hmm… (2012) kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Hujanen, T. (2012) Fazer pahoitteli suklaakampanjaansa, "tiedostaa haasteet". Taloussanomat 27. syyskuuta (http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/09/27/fazer-pahoitteli-suklaakampanjaansa-tiedostaa-haasteet/201238687/12 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Ihme vinetystä (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Juuso (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Kantola, K. (2012) Fazer tietää kymmenyksen kaakaonsa alkuperästä. Yle 27. syyskuuta (http://yle.fi/uutiset/fazer_tietaa_kymmenyksen_kaakaonsa_alkuperasta/6311422 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Kitkerä totuus (2012) Kommentoi artikkelia Hujanen, T. (2012) Taloussanomat 27. syyskuuta (http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/09/27/fazer-pahoitteli-suklaakampanjaansa-tiedostaa-haasteet/201238687/12 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Knight Rider (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Koulutuksen arvo (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Kutinlahti, M. (2012a) Case Fazer, osa 2: Mitä tästä opimme? Unelmasta Totta -blogi 6. lokakuuta (http://unelmastatotta.wordpress.com/tag/fazer/ viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Kutinlahti, M. (2012b) Case Fazer, osa 1 – mitä tapahtui? Unelmasta Totta -blogi 1. lokakuuta
(https://unelmastatotta.wordpress.com/2012/10/01/case-fazer-osa-1-mita-tapahtui/ viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Lissu (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Luhtarölli (2012) Kommentoi artikkelia Pekonen, J-P. (2012) Fazer pahoittelee kampanjaansa ja lupaa parantaa vastuullisuutta. Helsingin Sanomat 27. syyskuuta (http://www.hs.fi/kotimaa/Fazer+pahoittelee+kampanjaansa+ja+lupaa+parantaa+vastuullisuutta/a1305601890039 Viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Majamäki, L. (2012a) Fazerin Sininen keräsi varoja koulun rakentamiseen. Pala Fazeria -blogi 9/2012 (http://www.fazer.fi/Pala-Fazeria-Blogi/Dates/2012/9/Fazerin-Sininen-kerasi-varoja-koulun-rakentamiseen/ viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Majamäki, L. (2012b) Kommentoi artikkelia Majamäki, L. (2012) Fazerin Sininen keräsi varoja koulun rakentamiseen. Pala Fazeria -blogi 9/2012 (http://www.fazer.fi/Pala-Fazeria-Blogi/Dates/2012/9/Fazerin-Sininen-kerasi-varoja-koulun-rakentamiseen/ viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Majamäki, L. (2012c) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Markku (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

MT (2011) Kommentoi artikkelia Frilander, J. (2011) Suomalaista suklaata tehdään lapsityövoimalla. Yle 10. elokuuta(http://yle.fi/uutiset/suomalaista_suklaata_tehdaan_lapsityovoimalla/5405009 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

ommm (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Otsoveli (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Paakkinen, I. (2012) Näkökulma: Fazer tarjoaa sokeroitua kärsimystä. Fifi.voima.fi 25. syyskuuta (http://fifi.voima.fi/artikkeli/2012/syyskuu/nakokulma-fazer-tarjoaa-sokeroitua-karsimysta viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Paisutellaan (2012) Kommentoi artikkelia Anon (2012) Fazer pahoittelee suklaakampanjaansa. Marmai.fi 27. syyskuuta (http://www.marmai.fi/uutiset/fazer+pahoittelee+suklaakampanjaansa/a2147432 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Pinkviini (2012) Kommentoi artikkelia Enbuske, T. (2012) Sanokaa valtio, kun haluatte hyvää.
Helsingin Sanomat 1. lokakuuta (http://www.hs.fi/kotimaa/Sanokaa+valtio+kun+haluatte+hyv%C3%A4%C3%A4/a1305602779544 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

pohku (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Raparperi (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Sami (2012) Kommentoi artikkelia Blencowe, A. (2012) Miten yritykset voisivat parantaa vastuullisuuttaan? Yle 27. syyskuuta (http://yle.fi/uutiset/miten_yritykset_voisivat_parantaa_vastuullisuuttaan/6312214 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Satu L (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Saunan takaa (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Sinikka (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

SonjaHAi (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Stube (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Tap-Ant (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Timo (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)           

Tuija Pekkanen (2012) Kommentoi kampanjaa Keräämme elokuussa yhdessä suklaanystävien kanssa varoja Biébyn kylään rakennettavaa uutta yläkoulua varten. Fazerin Sininen Facebook-ryhmä 7. elokuuta (http://www.facebook.com/fazerinsininen/posts/419779908068960?comment_id=4762603&offset=0&total_comments=80 viimeksi avattu 8. helmikuuta 2013)

Verve (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)           

vya (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Yliolan ajattelija (2012) Kommentoi artikkelia Hirvonen, E. (2012) Sanokaa orja, kun haluatte suklaata. Helsingin Sanomat 26. syyskuuta (http://www.hs.fi/kulttuuri/Sanokaa+orja+kun+haluatte+suklaata/a1348542670256 viimeksi avattu 6. helmikuuta 2013)

Zezik sen sanoi (2012) Kommentoi artikkelia Kaarenoja, V. (2012) Ihmisten aliarvioinnin Suomen ennätys. Ylioppilaslehti 10. syyskuuta (http://ylioppilaslehti.fi/2012/09/ihmisten-aliarvioinnin-suomen-ennatys/ viimeksi avattu 5. helmikuuta 2013)

Kompilaation laati Eeva Kemppainen ja editoi Ian Cook. Lego-teokset tekivät Eeva Kemppainen, Ruby Cook ja Ian Cook. (viimeksi päivitetty helmikuussa 2013).