Electrical

iPhone4cf

iphone4cf

Vuosi: 2010

Tyyppi: Verkkosivusto (www.apple-cf.com), lehdistötiedote ja suora toiminta

Tekijät: Yes Men & Parsons New Schoolin design-opiskelijoita Yes Lab:in kautta

Saatavuus: Ei saatavilla (www.apple-cf.com suljettu), mutta ruutukaappauskuvia sivusta on saatavilla Flickrissä ja upotettuna slideshow-esityksenä alla

Käännös: Tämän sivun alkuperäinen versio on luettavissa englanninkielisenä, täällä

Sivun viite: Parkin, J. (2011) iPhone 4cf. followthethings.com (www.followthethings.com/iphone4cf.shtml Viimeksi avattu <lisää päivämäärä tähän>)

Alkuperäinen

iPhone4cf

Kuvailut

The Yes Men, ryhmä fiksuja aktivisteja/designer-pilailijoita ... julkaisi verkkosivuston, joka jäljitteli Applen kotisivuja ja jossa ilmoitettiin uuden tuotteen lanseeraamisesta: iPhone4CF. "CF" tarkoitti konfliktivapaata [conflict-free], ja sivusto lupasi, että uusi puhelin oli aivan kuten normaali iPhone 4, mutta sen mineraaleja ei hankittu konfliktien hallitsemilta alueilta, kuten Kongon demokraattisesta tasavallasta, eikä siten vahvistanut siellä tapahtuvia julmuuksia (Lähde: Zax 2010, es linkki).

On yksi asia, jota Apple ei näytä ottavan hyvin vastaan: jäljittelijät, edes sellaiset, joilla on hyvät tarkoitusperät, ja erityisesti ne, jotka huomauttavat Applen ostavan mineraaleja maista, jotka käyttävät näitä varoja sodankäyntiin ... 16. marraskuuta, samana päivänä, kun Apple julkaisi Beatlesin levyt iTunesissa, the Yes Men – käytännön pilailijat, joissa on hitunen cyber-aktivismia ja jotka kohdistavat toimensa ‘johtajiin ja suuryrityksiin’, joiden he sanovat ‘tekevän voittoa ennen mitään muuta’ – julkaisi verkkosivuston (www.apple -cf.com), jolla esiteltiin uusi iPhone4CF, joka näytti ja tuntui niin todelliselta Apple-sivustolta, ettei Applella mennyt aikaakaan sen alasajoon. Mutta the Yes Men halusi sanoa viimeisen sanan ja valmisteli vastineen, joka muistutti Applen omaa vastaustyyliä ja toi suurelle yleisölle ongelmakohtia esille entistäkin enemmän (Lähde: Chansanchai 2010, es linkki).

Tiistaina ilmestyi uusi verkkosivusto, jolla mainostettiin uutta iPhone 4cf:a: ‘sama korkealaatuinen puhelin kuin alkuperäinen iPhone 4, mutta lisäbonuksena se vie askeleen lähemmäksi maailmaa ilman konflikteja.’ Konfliktivapaa älypuhelin merkitsi uutta suuntaa Applelle, jota on kritisoitu siitä, että se käyttää laitteissaan ‘konfliktimineraaleja sodan runtelemilta alueilta, kuten Kongon demokraattisesta tasavallasta. Designin näkökulmasta sivusto muistutti läheisesti Applen kotisivua ... mutta viimeistään päästyään siihen osaan, jossa vaadittiin kansalaisten pidettävän kaivosjohtajat, oli ymmärrettävä jonkin olevan pielessä ... Visuaalisesti täydellisyyttä hipovalla sivustolla oli kaikki the Yes Menin tunnusmerkit. Sen URL-osoite oli rekisteröitynyt eräälle ‘Harold Schweppesille’ gatt.org-sivustolla, yhdelle yritysvastaisten pilailijoiden varhaisista sivustoista. Mutta eilen aamulla iPhone 4cf -sivusto oli kadonnut. Selitystä lähinnä oli väärennetty Applen lehdistötiedote, joka tuomitsi sivuston ‘valheelliseksi ja kuvitteelliseksi sekä kokonaan sen luoneen ihmisjoukon mielikuvitukseksi’ (Lähde: Gibson 2010, es linkki).

Konfliktivapaan iPhonen sivusto jäljittelee Applen kotisivujen olemusta tarkasti, ulkoasu ja tyyli eivät ole erotettavissa sivustosta, jonka Apple saattaisi itse tuottaa. Teksti väittää, että ‘uusi iPhoneCF takaa kaikille asiakkailleen saman korkealaatuisen puhelimen kuin alkuperäinen iPhone 4, mutta lisäbonuksena se vie askeleen lähemmäksi maailmaa ilman konflikteja.’ Lisäksi kerrotaan Applen päättäneen varmistaa, että heidän laitteidensa tuotannossa käytettäviä mineraaleja ei hankita Afrikan kaivoksista, jotka ovat ‘kapinallisryhmien valvonnassa ja vahvistamassa konfliktia, joka on tappanut yli 5 000 000 siviiliä’ (Lähde: MOR 2010, es linkki).

Vaikka sen enempää Apple ei suostukaan tunnustamaan, the Yes Men loi Applen nimissä älykkään valheellisen mea culpa [minun vikani] -lehdistötiedotteen. Sen julkaisi Applen edustaja, joka oli selvästi keksitty ja jonka numero ei toiminut: Me Applella olemme jo aiemmin tunnustaneet, että Kongon konfliktia, joka on vaatinut monia miljoonia ihmishenkiä, on osaltaan vahvistanut sellaisten mineraalien hankkiminen, joita käytetään kulutuselektroniikkatuotteisiin, eikä vain Applen. Niin sanottu ‘konfliktivapaa’ sertifiointi ei kuitenkaan ole todellinen ratkaisu, vaan ainoastaan hyvin pieni osa todellista ratkaisua. Riippumatta siitä, tuottavatko Apple tai muut yritykset ‘konfliktivapaita’ tuotteita, Kongon konflikti ei pääty ennen kuin Yhdysvaltain hallitus päättää panna omat lakinsa täytäntöön (Lähde: Chansanchai 2010, es linkki).

The Yes Men teki viime kuussa huijauksen, jossa he käyttivät mielenkiintoista prosessia. Se alkoi seisomalla New Yorkissa Fifth Avenuen Apple-kaupan ulkopuolella, jossa he lanseerasivat Applen ‘konfliktivapaan iPhonen’. Yleensä tällainen huijaus päättyisi siihen - yleisö tiedostaa, että Applen tuotteet on valmistettu konfliktimineraaleista. The Yes Men otti kuitenkin askeleen pidemmälle. Kaikkien aiempien tempaustensa jälkeen, uutisvirtaan ilmestyy lehdistötiedote yritykseltä, johon he toimensa kohdistivat, selittäen, että tämä oli huijareiden tekosia, ei meidän, blaa blaa blaa. Tästä tietoisena the Yes Men julkaisi oman lehdistötiedotteensa esittäen Applea ja selittäen, että tämä oli huijareiden tekosia, ei meidän, blaa blaa blaa. Lehdistötiedotteessa ‘Apple’ selitti, että konfliktin luonne ei ollut pelkästään yrityksen käsissä, vaan ‘ratkaisun olisi pikemminkin perustuttava diplomatiaan’. He myös selittävät, ettei kyse ole vain Applesta vaan kaikista elektroniikkayrityksistä. Pohjimmiltaan Fifth Avenuen kepposen oli tarkoitus lisätä yleistä tietoisuutta konfliktimineraaleista ja niiden käytöstä elektroniikkateollisuudessa. Se ei ollut suora hyökkäys Applea vastaan, mutta arvelen heidän kohdistaneen sen Appleen, koska se on yksi maailman suosituimmista elektroniikkatuotteiden valmistajista. Heidän huijauksensa todellinen ydinteko oli lehdistötiedote, jossa he selittivät asian olevan paljon Applea suurempi, jopa yrityksiä suurempi (Lähde: Kelchner 2010, es linkki).

Apple haluaa julkisesti tiedottaa, että ns. ‘konfliktivapaa’ iPhone, jota on tänään markkinoitu Apple-myymälän ulkopuolella Fifth Avenuella New Yorkissa, esitelty Applen omien verkkosivujen ulkopuolissa osoitteessa www.apple-CF.com ja levitetty väärennetyn lehdistötiedotteen kautta useille toimittajille New Yorkissa, on valheellinen ja kuvitteellinen sekä kokonaan sen luoneen pilailuryhmän mielikuvitusta. Ollaksemme täysin selkeitä, tätä tuotetta ei ole olemassa, eikä Applella ole yhteyksiä sitä markkinoineeseen ryhmään. Lisäksi, vaikka Applella on suunnitelmissa todentaa materiaalinsa konfliktivapaiksi, tämä ei missään tapauksessa ole mikään ratkaisu konfliktitilanteeseen Kongossa eikä millään tavoin auta päättämään konfliktia. Sen sijaan ratkaisun on perustuttava diplomatiaan. Tältä osin on olemassa laki – ‘Democratic Republic of the Congo Relief, Security, and Democracy Promotion Act,’ Public Law 109-456 [Kongon demokraattisen tasavallan avustusta, turvallisuutta ja demokratiaa edistävä laki], jonka silloinen senaattori Obama esitteli vuonna 2005 – joka vaatii muun muassa erityislähettilään nimittämistä Suurten Järvien alueelle. Nyt neljä vuotta myöhemmin tätä ei vieläkään ole tapahtunut ja kymmeniä tuhansia kongolaisia yhä kuolee. Tähän ongelmaan on olemassa erilaisia ??mahdollisia ratkaisuja, mutta sinun, ei Applen, on toimittava niiden toteuttamiseksi. Seuraavassa on muutamia asioita, joita voit tehdä: Tee ilmoitus lain 109-456 rikkomisesta FBI:lle. Tee se käymällä osoitteessa tips.fbi.gov tai soittamalla numeroon 1-800-CALLFBI (225-5324). Syyllisiin osapuoliin eivät kuulu ainoastaan presidentti ja Valkoinen talo vaan myös valtiosihteeristö, joka on vastuussa sen lainosan toimeenpanosta, jossa vaaditaan tuen antamisen epäämistä epävakaille kansakunnille. Edellä mainittujen osapuolten kohdalla voi harkita yleistä kiinniotto-oikeutta. Kuka tahansa kansalainen voi pidättää rikoksentekijän, jos rikos on riittävän vakava. Miljoonat kuolemat Kongossa ovat, Applen näkemyksen mukaan, erittäin vakava rikos. Yleistä kiinniotto-oikeutta voi harkita myös sellaisten kaivosyhtiöiden osakkeenomistajien ja virkamiesten kohdalla, jotka voidaan yhdistää Kongon resurssien ryöstämiseen ja Kongon konfliktin vahvistamiseen viimeisen 14 vuoden aikana. Voisi aloittaa vaikkapa John Paulsonista, enemmistöosakkaasta kaivosyhtiö AngloGold Ashantissa, joka on eniten vastuussa kapinallisryhmien taloudellisesta tukemisesta ja Kongon konfliktin edistämisestä. Hänen toimistonsa sijaitsee osoitteessa 1251 Avenue of The Americas (50th Street), 50. kerros. Me Applella olemme jo aiemmin tunnustaneet, että Kongon konfliktia, joka on vaatinut monia miljoonia ihmishenkiä, on osaltaan vahvistanut sellaisten mineraalien hankkiminen, joita käytetään kulutuselektroniikkatuotteisiin, eikä vain Applen. Niin sanottu ‘konfliktivapaa’ sertifiointi ei kuitenkaan ole todellinen ratkaisu, vaan ainoastaan hyvin pieni osa todellista ratkaisua. Riippumatta siitä, tuottavatko Apple tai muut yritykset ‘konfliktivapaita’ tuotteita, Kongon konflikti ei pääty ennen kuin Yhdysvaltain hallitus päättää panna omat lakinsa täytäntöön (Lähde: Anon 2010c, es linkki).

Applen iPhone 4CF:tä markkinoitiin kertomalla sen olevan valmistettu "[...] luonnonvaroista ja mineraaleista, jotka läpäisivät tiukan auditointiprosessin" saadakseen sertifioinnin "konflikti-vapaudesta"... Siitä [the Yes Menin kanssa työskentelevät] opiskelijat jatkoivat rakentamalla kokonaisen markkinointikampanjan iPhone 4CF:lle, sisältäen verkkosivuston, lentolehtisen, Apple-työntekijöiden imitoinnin, käyntikortit, asiakkaat, julkaisuennakkotapahtuman, hotline-puhelulinjan, lehdistötiedotteen ja -tilaisuuden... iPhone 4CF:n verkkosivuilla ja lehdistötiedotteessa – kaikki Applen muotokieltä matkien - opiskelijat kertoivat paitsi tosiasioita laeista, joita hallitus jättää kokonaan huomiotta, myös kehottivat kansalaisia Situationistien innoittamaan aktivismiin, kuten yleistä kiinniotto-oikeutta niiden keskeisten toimijoiden kohdalla, jotka ovat sotkeutuneet konfliktimineraalikauppaan voimassa olevien lakien noudattamisen sijaan. He pyysivät esimerkiksi presidentti Barack Obaman pidättämistä, sillä hän ei noudata vuoden 2005 lakia, jonka hän itse esitteli toimiessaan senaatissa: "Democratic Republic of the Congo Relief, Security, and Democracy Promotion Act’ [Kongon demokraattisen tasavallan avustusta, turvallisuutta ja demokratiaa edistävä laki]. He vaativat myös hedge-rahastopäällikkö John Paulsonin pidättämistä, sillä hänen yhtiönsä rahoittaa joitakin pahimmista kaivannaistoimista (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 8 linkki).

... heidän lentolehtisensä olivat ... sekä mainoksia että lahjakortteja, jotka toimivat katalysaattorina toiminnalle ... täynnä tietoja ja ohjeet siitä, miten iPhone 4CF:n voi saada ilmaiseksi Apple-kaupasta 5th Avenuella. ... Kuluttajat voisivat lahjakorttinsa avulla Apple-kaupassa [New Yorkin] 5th Avenuella vaihtaa nykyisen iPhonensa, joka ei ollut konfliktivapaa, sellaiseen joka on. He luottivat siihen, että matkittelemalla ulkonäöltään sekä Applen painotuotteita (käyttämällä sen logoa ja fonttia) että työntekijöiden asua he voisivat vakuuttaa ihmiset siitä, että tuote todella on olemassa. Niinpä he pukeutuivat itsetehtyihin Applen työntekijöiden printtipaitoihin, levittäytyivät kaupungille suorittamaan tehtäväänsä ja rupesivat hommiin ... Lopulta, kun ryhmän jäsenet menivät sisään ja ulos Apple-liikkeestä, kuljettaen lehdistötiedotteita mukanaan ja levittäen niitä liikkeeseen, Apple vastasi toden teolla. Kauppaan meneviä seurattiin ja pyydettiin poistumaan, ja sekä työntekijät että esimiehet antoivat ymmärtää, etteivät he olleet erityisen mielissään tapahtumista ... Kun heitä oli pyydetty poistumaan Apple-myymälästä, opiskelijat järjestivät lennosta jalkakäytävälle (keksityn) lehdistötilaisuuden esittäen yrityksen yhteyshenkilöitä, ja toivat vielä kaikki toimintansa elementit yhteen viimeisessä improvisaatiossa (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 10-11 linkki).

Inspiraatio / Prosessi / Tekniikka / Metodologia

Viime aikoina, Apple on ollut sellaisen aktivismin kohteena, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta konfliktimineraaleista ja painostaa yrityksiä luopumaan niiden käytöstä. Aktivistit keskittyvät markkinajohtajiin, koska (1) se saa huomiota ja (2) jos markkinajohtajat muuttavat käyttäytymistään, muut todennäköisesti seuraavat. The Yes Men on erikoistunut yritysten nolaamiseen tekemällä väärennettyä pr-viestintää kuten uutisjulkaisuja ja verkkosivustoja (Lähde: Anon 2010a, es linkki).

Andy Bichlbaumin ja Mike Bonannon (os. Jacques Servin ja Igor Vamos) ryhmä the Yes Men toimii rakentamalla väärennettyjä pr-sivustoja monikansallisille yrityksille ja odottamalla saavansa verkkosivustojensa kautta puhujakutsuja hyväuskoisilta konferenssinjärjestäjiltä tai toimittajilta (Lähde: Veldstra 2010, s. 140).

The Yes Menin työ osoittaa panostusta huumoriin ja käsitykseen sen vapauttavasta tai vallankumouksellisesta potentiaalista. Kuvatessaan tehtävänsä olevan maailman muuttaminen the Yes Men odottaa huipentuman hetkeä, joka paljastaa kuilun kärsivien ihmisten ja niiden monikansallisten yhtiöiden välillä, joilla on massiiviset voitot ja pääomaa ja jotka eivät koskaan julkisesti ota vastuuta tuosta kärsimyksestä (Lähde: Veldstra 2010, s. 143).

Yritämme muuttaa maailmaa käyttämällä luovia tekniikoita, yrittämällä tehdä jotain luovaa, joka vaikuttaisi mediaan tai maailmaan ... kepponen tai tempaus tuntuu joltain, mitä tekee tekemisen vuoksi ... huijauksessa taas on kyse ihmisten huijaamisesta, mutta mitä teemme, ei ole ihmisten huijaamista -  tosiasiassa se on heille tiedottamista (Lähde: Bichlbaum teoksessa Lambert 2009, es linkki).

Tempauksessaan the Yes Men kirjaimellisesti esittää toisenlaisen tavan olla, toisenlaisen elämäntavan, jossa asioita voi vastustaa ja niihin voi suhtautua pilke silmäkulmassa, järjestelmässä, jossa vaatimusten mukaisesti eläminen on helpompi (ja usein kunnioitettu) valinta. Viime kädessä the Yes Men haastaa synkän tilanteen, joka on uusliberaalisten talousmallien sisällä liiankin yleinen: vähäosaiset menettävät yhä enemmän ja hyväosaiset saavat yhä enemmän voittoja, on vaikeaa löytää energiaa ja tahtoa puuttua tilanteeseen ja vastata asiaan pukeutumalla valeasuihin, käyttämällä naurettavan osuvia salanimiä ja tekemällä vaihtoehtoisia vitsin huipentumia, jotka saavat aikaan ehkä naurun, ehkä hymyn tai vähintäänkin ongelman tunnustamisen - myös toiminnan tasolla, jolla kehon kautta voi puhua kyynistä ideologiaa vastaan (Lähde: Veldstra 2010, s. 152).

The Yes Menin matkiminen on helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki alkoi siitä, kun Andy Bichlbaum - yksi kulttuurihäirintää tekevän aktivistiryhmä the Yes Menin pääjäsenistä - opetti Parsons New School of New Yorkissa luokkaa nimeltä Yes Lab. Yes Lab perustettiin tekemään kokeiluja - sosiaalisia tai murroksia aiheuttavia kokeiluja. Opiskelijat päättivät ottaa käsiteltäväkseen sodan Kongon demokraattisessa tasavallassa (DRC), konfliktin, jota vahvistaa ilmailu-, sotilas- ja teknologiateollisuudelle välttämättömien kongolaisten mineraalivarojen kysyntä (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 1 linkki).

Ajatuksia heitettiin ilmaan ryhmässä, ja lopulta esiin nousi yksi yli muiden, kun yksi oppilaista sai idean Kongon demokraattisen tasavallan (DCR) sodasta. Hän kuvaili raiskauksen, kidutuksen, pakkosiirtojen ja laitonta lapsisotilaiden käyttöä. ... He eivät voineet puhua toisten ihmisten puolesta, mutta he olivat kiinnostuneita laatimaan kritiikin, joka tekisi heidän asemansa näkyväksi. He halusivat tunnistaa lähimmän yhteyden, joka heillä on konfliktiin (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 3-4 linkki).

Opiskelijaryhmä valitsi kritiikkinsä kohteeksi suosikkielektroniikkayrityksensä - Applen. Uskoen siihen, että Applen täytyisi painostaa mineraalitoimittajiaan, ryhmä keksi kampanjan, jonka mukaan Apple olisi oikeasti tehnyt niin (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 1 linkki).

He yrittivät yhdistää paikallisen tilanteensa globaaliin konfliktiin. He eivät halunneet vain kritisoida monikansallisia yrityksiä vaan selvittää, minkälainen yhteys heillä oli konfliktiin. Siksi he eivät päättäneet vain kritisoida yritystä ja niiden konfliktimineraalien käyttöä vaan liittivät myös kuluttajan - itsensä mukaan lukien - osaksi kritiikkiään (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 6 linkki).

He suhtautuivat Yes Labiin oppimiskokemuksena. Se antoi heille työkaluja ja menetelmiä poliittiseen aktivismiin. Kuten the Yes Men, he loivat toimintaa nostaakseen esille paitsi kansainvälisen konfliktin - mukaan lukien näkyvän kulutuksen kapitalistisessa yhteiskunnassa ja sen maailmanlaajuiset vaikutukset - myös vaikeuden toimia poliittisesti (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 13 linkki).

Opiskelijat kehittivät strategian levittää tietoa siitä, mitä Kongon demokraattisessa tasavallassa tapahtuu sekä nostaa julkisuudessa esille tapausesimerkiksi yrityksen, jonka mainoskampanjat korostavat yhteiskuntavastuuta ja maailmanlaajuista tasapainoa mutta joka voisi ja jonka pitäisi toimia vahvemmin näiden konkreettisten asioiden suhteen (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 2 linkki).

Kaikkien näiden tietojen pohjalta oppilaat kehittivät strategian, jonka avulla pystyi sekä tuomaan esille tietoa Kongon demokraattisen tasavallan tapahtumista että nostamaan julkisuudessa eimerkikkitapaukseksi yrityksen, joka selkeästi hyödynsi konfliktia yhteiskuntavastuukampanjoissaan. Heidän kritiikkinsä painopisteenä oli Applen pyrkimys esittää itsensä ja asiakkaansa yhteiskunnallisesti erityisen vastuullisena. Lisäksi he halusivat tiedottaa kuluttajia siitä, että poliittisia ongelmia eivät voi ratkaista vain yritykset tai kuluttajien ostotottumukset vaan poliittiset toimet ... Opiskelijat keksivät väärennetyn tuotteen - Apple iPhone 4CF (Conflict Free) – joka toimi kanavana kaikelle tiedolle, jonka he olivat työnsä aikana kaivaneet esille ... Käyttämällä Applen estetiikkaa ja tyyliä heidän kampanjansa ??peilasi yritystä ja sen asiakkaita, jotka olivat muuntelun kohteina. Ne tarjosivat kuluttajalle, joka todennäköisesti haluaa uskoa kuluttajien ostotottumuksilla olevan vahva vaikutus ympäristöön, ratkaisun konfliktiin: osta uusi laite (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 8 linkki).

Tiedostettuaan, että enemmän kuin muutama ihminen on aikeissa toimia, poliisi rajasi läsnäoleville ihmisille alueen “protestia varten” (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 11 linkki).

Keskustelu

Nämä tyypit ansaitsevat Nobelin rauhanpalkinnon väsymättömästä, henkeäsalpaavasta ja hulvattomasta työstään kaikilla aktivismin saroilla (Lähde: grippinglyauthentic 2010, es linkki).

Rakastan the Yes Meniä! Jälleen yksi upea esimerkki loistavuudesta ja (sic) tosielämän draamasta, jonka katastrofaaliseen tilanteeseen nähden yllättävä ja häiritsevä huumori sai minut odottamaan innostuneena jatkoa (Lähde: hypoluddite 2010, es linkki).

The Yes Menin kampanjan voima rakentuu tästä mieltä ravistelevasta vastakkainasettelusta ja tavasta, millä nämä kaksi tiedotetta saavat [laitteiden] käyttäjän tietoiseksi tuotantotavoista käyttämättä koskaan koko termiä tai mainitsemattakaan kapitalismia (Lähde: MOR 2010, es linkki).

The Yes Men pelaa usein molempia puolia yritykset vs. aktivistit -pelissä. Ensin he esittävät itse yhtiötä tekemällä tiedotteen ja sitten esittävät uudelleen ‘todellista’ yhtiötä, jonka mukaan aiempi toiminto ei ollut aito (Lähde: MOR 2010, es linkki).

Andy Bichlbaum, yksi the Yes Menistä, puhui voimasta, jonka huumori, provokaatio ja ‘valehteleminen totuuden esiintuomiseksi’ antavat. Hän kertoi useista the Yes Menin pyrkimyksistä, kuten eräästä tapahtumasta vain päivää ennen Applen uutta konfliktivapaata iPhonea (Lähde: Anon 2011, es linkki).

iPhone-tempaussivustoa lukiessa tulee selväksi, että sen perimmäinen tavoite ei ole hyökkäys Applea kohtaan. Kuten Yes Menin väärennetyssä lehdistötiedotteessa todetaan, ‘vaikka Applella onkin aikomuksia sertifioida materiaalinsa konfliktivapaiksi, tämä ei missään tapauksessa ole ratkaisu Kongon konfliktitilanteeseen eikä millään tavoin auta päättämään konfliktia. Sen sijaan ratkaisun on perustuttava diplomatiaan.’ Tämä on järkeenkäypä väite, ja the Yes Men ansaitsee kunniaa siitä, etteivät he toista sitä yksinkertaista näkemystä, että me, amerikkalaiset kuluttajat, voisimme edistää rauhaa Kongon demokraattisessa tasavallassa ihan vain boikotoimalla veritantaalia tai ostamalla oikeanlaista elektroniikkaa (Lähde: Gibson 2010, es linkki).

Pohjimmiltaan Fifth Avenuen tempauksen tarkoitus oli lisätä yleistä tietoisuutta konfliktimineraaleista ja niiden käytöstä elektroniikkateollisuudessa. Se ei ollut suoranainen hyökkäys Applea kohtaan, mutta arvelen heidän kohdistaneen sen Appleen, koska se on yksi maailman suosituimmista elektroniikan tuottajista. Heidän huijauksensa keskeinen toimenpide oli lehdistötiedote, jossa he selittivät asian olevan paljon Applea suurempi ja jopa yrityksiä suurempi (Lähde: Anon 2010, es linkki).

Itse Applen reaktion lisäksi opiskelijat saivat ihmisten, poliisin ja lehdistön huomion. Se, että kriitikot pitävät toimintaa ärsyttävänä, voidaan pitää todisteena siitä, että murrokseen tähtäävän kokeilun/performanssin todellinen tarkoitus saavutettiin (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 2 linkki).

Vaikka heidän aikomuksensa voivat olla rehtejä, the Yes Menin täytyy tarkistaa faktat paremmin ennen tällaisia ulostuloja. Mother Jonesin Dave Gilson teki kampanjan sisältöön joitain korjauksia, jotka osoittavat Kongon tilanteen monimutkaisuuden ja että The Yes Menin tapa syyttää tiettyjä yrityksiä ei ehkä ole tehokkain tapa vähentää väkivaltaa, mikä kuitenkin on näiden aktivistien perimmäinen tavoite (Lähde: Chansanchai 2010, es linkki).

... vaikka the Yes Menin muotoilu ja huumori osuvat asian ytimeen ja tekee heistä ilmiömäisiä pilailijoita, heidän politiikkansa ovat hieman yksinkertaisia, mikä vähentää heidän ihanteellisuuttaan aktivisteina. Mother Jones ei ole monikansallisten yritysten paras kaveri, mutta [Mother Jones -kirjailija] Gilson ... huomauttaa, että konfliktimineraalit eivät yksinkertaisesti näytä olevan DRC:n ongelman ydin. Kyseessä on ‘konflikti, jonka tekee monimutkaiseksi kymmenet merkittävät toimijat sekä alueellisen politiikan ja kilpailun verkosto ovat’, hän kirjoittaa ja lisää the Yes Menin suunnitelmiin julkistaa sivustonsa uudelleen: ‘Toivottavasti the Yes Men tekee jotain näille puutteille ennen kuin he tekevät iPhone 4cf:stä version 2.0’ (Lähde: Zax 2010, es linkki).

The Yes Men on saanut voimakasta kritiikkiä yksinkertaistetuista politiikoistaan, jotka vähentävät heidän ihanteellisuuttaan aktivisteina; heidän kampanjansa eivät ole muuta kuin vaikuttavaa graafista suunnittelua ja julkisuutta havittelevia stuntteja. Onko tämä ainoa tapa saada aikaan vastuullisia Apple-tuotteita? Vai onko olemassa rakentavampi kansalaisjärjestöjen lähestymistapa, jonka avulla tunnistetaan, mikä Apple-jätin ytimessä mättää? Ja miten Apple reagoi niihin kansalaisjärjestöihin, joiden kampanjat jatkuvasti koettelevat Apple-tuotemerkkiä? (Lähde: iphoneproj2011 2011, es linkki)

Ehdotammeko, että luopuisit iPhonestasi tai mistä tahansa muusta konfliktimineraaleja sisältävästä laitteestasi? Emme. Lopulta olemme itse kuitenkin tämän teknologian käyttäjiä – ainakin siihen asti, kun saamme selville, miten voimme välittää blogimme suoraan ihmisten mieleen. Me yksinkertaisesti jaamme tietoa, joka ei ole ihmisten huomion kärjessä. Kuten Nicholas D. Kristof sanoo Op-Ed-teoksessaan: ‘Ei ole niin, että amerikkalaiset teknologiayhtiöt olisivat vastuussa tappamisesta tai että konfliktimineraalien poistaminen amerikkalaisten puhelimista välittömästi lopettaisi sodan. Jopa kansanmurhaa vastaan työtä tekevä järjestö Enough Project, joka on ollut johtava voima nykyisessä kampanjassa, arvioi vain viidenneksen maailman tantaalista tulevan Kongosta.’ Mutta tietoisuus on askel kohti ratkaisua. On yksinkertaisesti oltava olemassa parempi tie. Meidän kaikkien pitäisi tietää, mistä jokapäiväisessä elämässä käyttämämme tuotteet tulevat, millaisia vaikutuksia niillä on ja mikä merkitys sillä on tulevaisuudellemme ja menneisyydellemme (Lähde: grippinglyauthentic 2010, es linkki).

Vaikutukset / Lopputulokset

... voisi sanoa opiskelijoiden saaneen paljon huomiota poliisilta, medialta, the Yes Menin kumppaneilta sekä Applen työntekijöiltä ja asiakkailta (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 11 linkki).

Jo muutamassa tunnissa Apple oli käyttänyt oikeudellisia lihaksiaan ja ajanut verkkosivuston alas. The Yes Menin Andy Birchlbaum vastasi, että ‘Applen raskas ja huumorintajuton reaktio vain kertoo, minkälainen heidän yrityksensä iso, mekaaninen (ja konfliktimineraaleja täynnä oleva) sydämensä on’ (Lähde: iphoneproj2011 2011, es linkki).

... Apple ... lähetti uhkailevan sähköpostin ... [www.apple-cf.comin] ylläpitäjälle ja sai ajettua alas ytimeen osuvan Apple.com-matkittelusivuston (Lähde: O’Brien 2010, es linkki).

Yksi idea verkkosivuston ‘Mitä voit tehdä’ -osiossa nimeää erään tunnetun hedge-rahastopäällikön. ‘Yleistä kiinniotto-oikeutta voi harkita myös sellaisten kaivosyhtiöiden osakkeenomistajien ja virkamiesten kohdalla, jotka voidaan yhdistää Kongon resurssien ryöstämiseen ja Kongon konfliktin vahvistamiseen viimeisen 14 vuoden aikana’, sivulla lukee. ‘Voisi aloittaa vaikkapa John Paulsonista, enemmistöosakkaasta kaivosyhtiö AngloGold Ashantissa, joka on eniten vastuussa kapinallisryhmien taloudellisesta tukemisesta ja Kongon konfliktin edistämisestä. Hänen toimistonsa sijaitsee osoitteessa 1251 Avenue of The Americas (50th Street), 50. kerros.’ Mediatiedote sisältää linkin Paulson & Co.:n Bloomberg Businessweek -esittelyyn, joka sisältää puhelin- ja faksinumerot. Paulsonin tiedottaja ei välittömästi vastannut pyyntöön kommentoida sitä, onko kukaan vieraillut Paulsonin toimistolla tai soittanut sinne kampanjan seurauksena (Lähde: Delevigne 2010, es link).

Sunnuntai-iltana Wired.comin lukija Derick Rhodes kysyi sähköpostilla Jobsilta, onko Apple käyttänyt "konfliktivapaita" materiaaleja iPhone 4:n tekemisessä. Tunnin kuluttua Jobs vastasi Applen tekevän kaiken voitavansa[:] Hei Steve, olin suunnitellut ostavani uuden iPhonen huomenna - ensimmäinen uuteen vaihtaminen sen jälkeen, kun ostin aivan ensimmäisen version sen julkaisupäivänä - mutta epäröin, sillä en tiedä Applen näkemystä sen tuotteissa käytettävien mineraalien hankinnan suhteen. Teettekö parhaillaan mitään sen eteen, että hankkisitte konfliktivapaita ??mineraaleja? Olen huolissani etenkin siitä, hankkiiko Apple tavarantoimittajiensa kautta tantaalia, volframia, tinaa ja kultaa Itä-Kongosta. Vastaustanne odottaen, Derick. ... Jobsin vastaus: Kyllä. Vaadimme kaikilta toimittajilta kirjallisesti vakuutuksen siitä, että käyttävät vähäkonfliktisia ??materiaaleja. Mutta rehellisesti sanottuna heillä ei ole mitään keinoa olla varmoja asiasta. Kunnes joku keksii keinon jäljittää mineraalit kaivannaislähteestä, se on todella vaikea ongelma. Rhodes sai inspiraation kirjoittaa sähköpostia luettuaan ajankohtaisen New York Times - artikkelin, jossa kuvaillaan kauhistuttavaa sodankäyntiä Kongossa, joka myy mineraaleja tavarantoimittajille, jotka tekevät komponentteja matkapuhelimiin, tietokoneisiin ja pelikonsoleihin. Ruohonjuuritason kampanjat ovat nimenneet tällaisen alkuperän mineraalit ‘konfliktimineraaleiksi’ (Lähde: Chen 2010, es linkki).

Viitteet / Lisää luettavaa

Anon (2010a) Apple + Conflict Metals = Trouble with Activists. prstrategyandapplication.wordpress.com 30.11. (http://prstrategyandapplication.wordpress.com/2010/11/30/apple-conflict-metals-trouble-with-activists/ Viimeksi avattu 30.6.2011)

Anon (2010b) Conflict minerals of Congo. aaronkelchner.com 9.11. (www.aaronkelchner.com/2010/12/conflict-minerals-congo/ Viimeksi avattu 30.6.2011)

Anon (2010c) Fwd: Alert: fraudulent conflict-free iPhone hoax originating from Apple address. spectregroup.wordpress.com 17.11. (http://spectregroup.wordpress.com/2010/11/17/fwd-alert-fraudulent-conflict-free-iphone-hoax-originating-from-apple-address/ Viimeksi avattu 30.6.2011)

Anon (2010d) Conflict free products - how that swanky new iPhone we all adore is jacking up the world. sweettooth.typepad.com 19.4. (http://sweettooth.typepad.com/mst/2010/04/conflict-free-products-how-that-swanky-new-iphone-we-all-adore-is-jacking-up-the-world.html Viimeksi avattu 30.6.2011)

Anon. (2011) Modern Day Clark Kents: Engaging Your Modern Superhero, tmuny.org (http://tmuny.org/connect/blog/modern-day-clark-kents-engaging-your-inner-superhero Viimeksi avattu 30.6.2011)

Chansanchai, A. (2010) Apple says no to Yes Men’s fake iPhone site. technolog.msnbc.msn.com 22.11. (http://technolog.msnbc.msn.com/_news/2010/11/22/5509098-apple-says-no-to-yes-mens-fake-iphone-site Viimeksi avattu 30.6.2011)

Center for American Progress (2010) Raise hope for Congo. raisehopeforcongo.org (www.raisehopeforcongo.org/index.php?takeover=hide Viimeksi avattu 30.6.2011)

Chen, B. (2010) In e-mail, Steve Jobs comments on iPhone 4 Minerals. wired.com 28.6. (www.wired.com/gadgetlab/2010/06/steve-jobs-iphone4/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+wired%2Find Viimeksi avattu 30.6.2011)

Delevigne, L. (2010) ‘Yes Men’ pranksters call for citizen’s arrest of John Paulson. Absolute return + alpha 17.11. (www.absolutereturn-alpha.com/Article/2717294/Yes-Men-pranksters-call-for-citizens-arrest-of-John-Paulson.html Viimeksi avattu 6.7.2010)

Enough Project (2010) Getting to conflict-free: assessing corporate action on conflict minerals. Washington D.C.: Enough Project, joulukuu (www.enoughproject.org/files/publications/corporate_action-1.pdf Viimeksi avattu 30.6.2011)

Gilson, D. (2010) The Yes Men hack the iPhone. Mother Jones 19.11. (http://motherjones.com/mojo/2010/11/yes-men-iphone-congo Viimeksi avattu 30.6.2011)

Giuliana (2010) Our plea to stop the use of conflict minerals. Conflict minerals:natural resources as weapons. 29.11. (http://conflictminerals.wordpress.com/2010/11/29/our-plea-to-stop-the-use-of-conflict-minerals/ Viimeksi avattu 6.7.2011)

grippinglyauthentic (2010) This changes everything. Agai., grippinglyauthentic.com 18.11. (http://grippinglyauthentic.com/2010/11/18/this-changes-everything-again/ Viimeksi avattu 30.6.2010)

Hypoluddite (2010) iPhone 4cf: conflict free iPhone. religionandtechnology.com 17.11. (http://religionandtechnology.com/2010/11/16/iphone-4cf-conflict-free-iphone/ Viimeksi avattu 30.6.2011)

iphoneproj2011 (2011) The new iPhone 4 cf: just an ideal?, iphoneproj2011.wordpress.com 19.4. (http://iphoneproj2011.wordpress.com/2011/04/19/the-new-iphone-4-cf-just-an-ideal/ Viimeksi avattu 30.6.2011)

Kelchner, A. (2010) Conflict minerals of Congo. The world wide web of society 12.11. (http://internetculture.wordpress.com/2010/12/09/conflict-minerals-congo/ Viimeksi avattu 6.7.2011)

Lambert, S. (2009) The Yes Men. Bomb Magazine 107 (http://bombsite.com/issues/107/articles/3263 Viimeksi avattu 28.7.2011)

Mönkedieck, S. (2011) The iPhone 4CF (Conflict Free): the Yes Men address the conflict in the Democratic Republic of the Congo. Liminalities 7(4), joulukuu ( http://liminalities.net/7-4/yesmen.pdf Viimeksi avattu 22.6.2012)

MOR (2010) iPhone 4cf: conflict free iPhone. religionandtechnology.com 16.11. (http://religionandtechnology.com/2010/11/16/iphone-4cf-conflict-free-iphone/ Viimeksi avattu 30.6.2011)

O’Brien, T. (2010) Yes Men protest conflict minerals with iPhone 4cf, Apple slaps back. switched.com 22.11. (www.switched.com/2010/11/22/yes-men-iphone-4cf-apple-slaps-back-conflict-minerals/ Viimeksi avattu 30.6.2010)

Smith, J. & Mantz, J. (2006) Do cellular phones dream of civil war?: the mystification of production and the consequences of technology fetishism in the Eastern Congo. Teoksessa Kirsch, M. (toim.) Inclusion and exclusion in the global arena. New York: Routledge. (http://mason.gmu.edu/%7Ejmantz/Coltan.pdf Viimeksi avattu 23.6.2011)

Veldstra, C. (2010) Patron saint of lost causes, live on the BBC: the Yes Men, humour and the possibility of politics. Nordic Journal of English Studies 9(3), s. 138-153.

Zax, D. (2010) Yes Men attack apple, advertising special ‘conflict free’ iPhone. fastcompany.com, 19.11. (http://www.fastcompany.com/1703966/yes-men-attack-apple-advertising-special-conflict-free-iphone Viimeksi avattu 30.6.2011)

‘Conflict minerals 101’ video

www.youtube.com/watch?v=aF-sJgcoY20

Kuvan tiedot

webdesignhot.com (nd) Vector iPhone 4. webdesignhot.com (www.webdesignhot.com/free-vector-graphics/vector-iphone-4/ Viimeksi avattu 6.7.2011)

Slideshow-esityksen tiedot

religionandtechnology.com (2010) iPhone 4cf: conflict free iPhone. flickr creative commons 16.11. (www.flickr.com/photos/escapehelicopter/sets/72157625282975715/with/5183642556/ Viimeksi avattu 6.7.2011)

Kompilaation laati Jack Parkin, editoi Ian Cook (viimeksi päivitetty heinäkuussa 2012) ja käänsi alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta Eeva Kemppainen. Valokuvat lisätty Creative Commons -lisenssin mukaisesti. Tämän sivun tekemiseen on saatu tukea Koneen Säätiöltä.