Electrical

iPhone4cf

iphone4cf

Vuosi: 2010

Nimi: iPhone 4cf

Tyyppi: Verkkosivusto (www.apple-cf.com), lehdistötiedote ja suora toiminta

Tekijät: The Yes Men & Parsons New Schoolin design-opiskelijoita Yes Lab:in kautta.
Saatavuus: alkuperäinen verkkosivusto www.apple-cf.com ei enää ole nähtävillä (suljettu), mutta sivustoa voi tarkastella osoitteessa http://apple-cf.com.yeslab.org/ ja Flickrissä (slideshow-esitys upotettuna alla).

Käännös: tämän sivun alkuperäinen versio on luettavissa englanninkielisenä, täällä

Sivun viite: Parkin, J. (2011) iPhone 4cf. followthethings.com (www.followthethings.com/iphone4cf.shtml Viimeksi avattu <lisää päivämäärä tähän>)

Alkuperäinen

iPhone4cf

Kuvailut

16. marraskuuta [2010], samana päivänä, kun Apple julkaisi Beatlesin levyt iTunesissa, the Yes Men ... julkaisi verkkosivuston (www.apple -cf.com), jolla esiteltiin uusi iPhone4CF (Lähde: Chansanchai 2010, es linkki).

Kotisivulla kaksi iPhonea, joiden näytöillä näkyy kaksi kuvaa: Vasemmalla: Tummaihoinen poika, jolla on aseista rakennettu kaulakoru, patruunat jatkuvat päälaelle saakka. Oikealla: Useita tummaihoisia käsiä, joissa on värikästä kynsilakkaa, näyttää hassulta. Lisäksi lause: iPhone 4 CF. Better Phone. Better World. [Parempi puhelin. Parempi maailma.] Tältä se näyttää, Applen parempi maailma, sivustolla www.apple-cf.com. Poissa ovat ajat, joina iPhonet sisälsivät poliittisesti epäkorrekteja raaka-aineita ja siten tukivat sotia. Sillä nyt on olemassa iPhone 4CF ... Klassisesta iPhone-puhelimesta paranneltu versio, joka lupaa konfliktivapaan matkapuhelimen. Niin kaunis voisi maailma olla, jos Applen kotisivu olisi tällainen. Mutta se ei ole (Lähde: Aust 2010 es).

"CF" tarkoittaa konfliktivapaata [conflict-free], mitä ‘Apple’ lupasi uuden puhelimensa olevan. Uusi puhelin päihitti vanhan version varmistamalla, ettei sen mineraaleja ole hankittu konfliktien hallitsemilta alueilta, kuten Kongon demokraattisesta tasavallasta, missä oikeudet kaivoksiin ovat lietsoneet lukemattomia julmuuksia ja joukkosurmia. Applen iPhone4-CF sai räväkän tuotelanseerauksen New Yorkin kaduilla, yrityksen lippulaivakaupan edessä Keski-Manhattanilla (Lähde: YesLab 2010 es linkki).

Muotokielen näkökulmasta sivusto muistutti läheisesti Applen kotisivua ... mutta viimeistään päästyään siihen osaan, jossa vaadittiin kansalaisten pidettävän kaivosjohtajat, oli ymmärrettävä jonkin olevan pielessä ... Visuaalisesti täydellisyyttä hipovalla sivustolla oli kaikki the Yes Menin tunnusmerkit (Lähde: Gibson 2010, es linkki).

Konfliktivapaan iPhonen sivusto jäljittelee Applen kotisivujen olemusta tarkasti, ulkoasu ja tyyli eivät ole erotettavissa sivustosta, jonka Apple saattaisi itse tuottaa. Teksti väittää, että ‘uusi iPhoneCF takaa kaikille asiakkailleen saman korkealaatuisen puhelimen kuin alkuperäinen iPhone 4, mutta lisäbonuksena se vie askeleen lähemmäksi maailmaa ilman konflikteja.’ Lisäksi kerrotaan Applen päättäneen varmistaa, että heidän laitteidensa tuotannossa käytettäviä mineraaleja ei hankita Afrikan kaivoksista, jotka ovat ‘kapinallisryhmien valvonnassa ja vahvistamassa konfliktia, joka on tappanut yli 5 000 000 siviiliä’ (Lähde: Oman-Reagan, es linkki).

16. marraskuuta, 2010, julkistettiin verkkosivusto ja toteutettiin interventio, jossa YesLab the Yes Men -verkoston tukemana soluttautui Apple-kauppaan New Yorkissa (59th Street ja Columbus Circle) ja esitti Applen työntekijöitä jakaen ohikulkijoille ‘iPhone 4CF’ -etuseteleitä. Ne korostivat tiedonpuutetta, joka suurimmalla osalla on konfliktimineraaleista ja sodasta DCR:ssa [Kongon demokraattisessa tasavallassa], ja hyvityksenä antoi heille mahdollisuuden vaihtaa vanha puhelin uuteen ‘konfliktivapaaseen’ laitteeseen (Lähde: Max 2016 es linkki).

Jos omistat iPhone 4 -puhelimen, voit tulla vaihtamaan sen paranneltuun versioon ilmaiseksi kaupassamme 767 Fifth Avenuella, New Yorkissa (Lähde: Yes Men 2010 es linkki).

[The iPhone 4CF] lentolehtiset olivat ... sekä mainoksia että lahjakortteja, jotka toimivat katalysaattorina toiminnalle ... täynnä tietoja ja ohjeet siitä, miten iPhone 4CF:n voi saada ilmaiseksi Apple-kaupasta 5th Avenuella. ... Kuluttajat voisivat lahjakorttinsa avulla Apple-kaupassa 5th Avenuella vaihtaa nykyisen iPhonensa, joka ei ollut konfliktivapaa, sellaiseen, joka on. He luottivat siihen, että matkittelemalla ulkonäöltään sekä Applen painotuotteita (käyttämällä sen logoa ja fonttia) että työntekijöiden asua he voisivat vakuuttaa ihmiset siitä, että tuote todella on olemassa. Niinpä he pukeutuivat itsetehtyihin Applen työntekijöiden printtipaitoihin, levittäytyivät kaupungille suorittamaan tehtäväänsä ja rupesivat hommiin (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 10-11 linkki).

The Yes Menin tukijat ja asiakkaat, jotka luulivat mainoksen olevan totta, menivät kauppaan ja vaativat saada vaihtaa ilmaiseksi puhelimensa paranneltuun iPhone 4 Conflict Free -puhelimeen (Lähde: Musavuli teoksessa Musavuli & Bonanno ep es linkki).

Ihmiset todella toivat [etusetelit] kauppaan Columbus Circlella, ja moni Applen työntekijöistä oli yllättyneitä siitä, että Apple loisi markkinoille niin huomaavaisen tuotteen (Lähde: Maxmgard 2015 es linkki).

Kokemus kaupassa oli kiehtova: Apple oli tiedottanut työntekijöitään tempauksesta, mutta myyjien oli mahdotonta selvittää, ketkä olivat oikeita asiakkaita ja ketkä The Yes Menin tukijoita (Lähde: Musavuli teoksessa Musavuli & Bonanno ep es linkki).

Lopulta, kun ryhmän jäsenet menivät sisään ja ulos Apple-liikkeestä kuljettaen lehdistötiedotteita mukanaan ja levittäen niitä liikkeeseen, Apple vastasi toden teolla. Kauppaan meneviä seurattiin ja pyydettiin poistumaan, ja sekä työntekijät että esimiehet antoivat ymmärtää, etteivät he olleet erityisen mielissään tapahtumista (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 10-11 linkki).

… Jo heidän saapuessaan poliisit tervehtivät heitä (Lähde: Musavuli teoksessa Musavuli & Bonanno ep es linkki).

Tiedostettuaan, että enemmän kuin muutama ihminen on aikeissa toimia, poliisi rajasi läsnäoleville ihmisille alueen “protestia varten” (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 11 linkki).

[Applen] käskystä, NYPD [New Yorkin poliisi] ilmestyi paikalle yhtenä joukkona ja yritti saartaa opiskelijat mottiin (Lähde: YesLab 2010 es linkki).

[Siellä] opiskelijat järjestivät lennosta jalkakäytävälle (vale)lehdistötilaisuuden esittäen yrityksen yhteyshenkilöitä ja toivat vielä kaikki toimintansa elementit yhteen viimeisessä improvisaatiossa (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 10-11 linkki).

[He muun muassa] vaativat pidättämään John Paulsonin  – Hän on päällikkönä New Yorkissa toimivassa hedge-rahastossa, joka tukee merkittävästi konflikteja lietsovaa kaivostoimintaa (NYPD ei vastannut tähän vaatimukseen samanlaisella tarmolla) (Lähde: YesLab 2010 es linkki).

Jo muutamassa tunnissa Apple oli käyttänyt oikeudellisia lihaksiaan ja ajanut verkkosivuston alas (Lähde: iphoneproj2011 2011, es linkki).

... Apple ... lähetti uhkailevan sähköpostin ... [www.apple-cf.comin] ylläpitäjälle ja sai ajettua alas ytimeen osuvan Apple.com-matkittelusivuston (Lähde: O’Brien 2010, es linkki).

Mutta the Yes Men halusi sanoa viimeisen sanan ja valmisteli vastineen, joka muistutti Applen omaa vastaustyyliä ja toi suurelle yleisölle ongelmakohtia esille entistäkin enemmän (Lähde: Chansanchai 2010, es linkki).

Kaikkien aiempien tempaustensa jälkeen, uutisvirtaan ilmestyy lehdistötiedote yritykseltä, johon he toimensa kohdistivat, selittäen, että tämä oli huijareiden tekosia, ei meidän, blaa blaa blaa. Tästä tietoisena the Yes Men julkaisi oman lehdistötiedotteensa esittäen Applea ja selittäen, että tämä oli huijareiden tekosia, ei meidän, blaa blaa blaa (Lähde: Kelchner 2010, es linkki).

The Yes Men loi Applen nimissä älykkään valheellisen mea culpa [minun vikani] -tiedotteen. Sen julkaisi Applen edustaja, joka oli selvästi päästä keksitty ja jonka numero ei toiminut (Lähde: Chansanchai 2010, es linkki).

Apple haluaa julkisesti tiedottaa, että ns. ‘konfliktivapaa’ iPhone, jota on tänään markkinoitu Apple-myymälän ulkopuolella Fifth Avenuella New Yorkissa, esitelty Applen omien verkkosivujen ulkopuolissa osoitteessa www.apple-CF.com ja levitetty valelehdistötiedotteen kautta useille toimittajille New Yorkissa, on valheellinen ja kuvitteellinen sekä kokonaan sen luoneen pilailuryhmän mielikuvitusta. Ollaksemme täysin selkeitä, tätä tuotetta ei ole olemassa, eikä Applella ole yhteyksiä sitä markkinoineeseen ryhmään. Lisäksi, vaikka Applella on suunnitelmissa todentaa materiaalinsa konfliktivapaiksi, tämä ei missään tapauksessa ole mikään ratkaisu konfliktitilanteeseen Kongossa eikä millään tavoin auta päättämään konfliktia. Sen sijaan ratkaisun on perustuttava diplomatiaan. Tältä osin on olemassa laki – ‘Democratic Republic of the Congo Relief, Security, and Democracy Promotion Act,’ Public Law 109-456 [Kongon demokraattisen tasavallan avustusta, turvallisuutta ja demokratiaa edistävä laki], jonka silloinen senaattori Obama esitteli vuonna 2005 – joka vaatii muun muassa erityislähettilään nimittämistä Suurten Järvien alueelle. Nyt neljä vuotta myöhemmin tätä ei vieläkään ole tapahtunut ja kymmeniä tuhansia kongolaisia yhä kuolee. Tähän ongelmaan on olemassa erilaisia ??mahdollisia ratkaisuja, mutta sinun, ei Applen, on toimittava niiden toteuttamiseksi. Seuraavassa on muutamia asioita, joita voit tehdä: Tee ilmoitus lain 109-456 rikkomisesta FBI:lle. Tee se käymällä osoitteessa tips.fbi.gov tai soittamalla numeroon 1-800-CALLFBI (225-5324). Syyllisiin osapuoliin eivät kuulu ainoastaan presidentti ja Valkoinen talo vaan myös valtiosihteeristö, joka on vastuussa sen lainosan toimeenpanosta, jossa vaaditaan tuen antamisen epäämistä epävakaille kansakunnille. Edellä mainittujen osapuolten kohdalla voi harkita yleistä kiinniotto-oikeutta. Kuka tahansa kansalainen voi pidättää rikoksentekijän, jos rikos on riittävän vakava. Miljoonat kuolemat Kongossa ovat, Applen näkemyksen mukaan, erittäin vakava rikos. Yleistä kiinniotto-oikeutta voi harkita myös sellaisten kaivosyhtiöiden osakkeenomistajien ja virkamiesten kohdalla, jotka voidaan yhdistää Kongon resurssien ryöstämiseen ja Kongon konfliktin vahvistamiseen viimeisen 14 vuoden aikana. Voisi aloittaa vaikkapa John Paulsonista, enemmistöosakkaasta kaivosyhtiö AngloGold Ashantissa, joka on eniten vastuussa kapinallisryhmien taloudellisesta tukemisesta ja Kongon konfliktin edistämisestä. Hänen toimistonsa sijaitsee osoitteessa 1251 Avenue of The Americas (50th Street), 50. kerros. Me Applella olemme jo aiemmin tunnustaneet, että Kongon konfliktia, joka on vaatinut monia miljoonia ihmishenkiä, on osaltaan vahvistanut sellaisten mineraalien hankkiminen, joita käytetään kulutuselektroniikkatuotteisiin, eikä vain Applen. Niin sanottu ‘konfliktivapaa’ sertifiointi ei kuitenkaan ole todellinen ratkaisu, vaan ainoastaan hyvin pieni osa todellista ratkaisua. Riippumatta siitä, tuottavatko Apple tai muut yritykset ‘konfliktivapaita’ tuotteita, Kongon konflikti ei pääty ennen kuin Yhdysvaltain hallitus päättää panna omat lakinsa täytäntöön (Lähde: Anon 2010b, es linkki).

Paulsonin tiedottaja ei välittömästi vastannut pyyntöön kommentoida sitä, onko kukaan vieraillut Paulsonin toimistolla tai soittanut sinne kampanjan seurauksena (Lähde: Delevigne 2010, es link).

Loppuiltaan mennessä … sekä suuri yleisö että Apple oli kuullut ja nähnyt viestimme tehokkaasti (Lähde: Max 2016 es linkki).

Inspiraatio / Prosessi / Tekniikka / Metodologia

Viime aikoina, Apple on ollut sellaisen aktivismin kohteena, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta konfliktimineraaleista ja painostaa yrityksiä luopumaan niiden käytöstä. Aktivistit keskittyvät markkinajohtajiin, koska (1) se saa huomiota ja (2) jos markkinajohtajat muuttavat käyttäytymistään, muut todennäköisesti seuraavat. The Yes Men on erikoistunut yritysten nolaamiseen tekemällä vale-pr-viestintää kuten uutisjulkaisuja ja verkkosivustoja (Lähde: Anon 2010a, es linkki).

Andy Bichlbaumin ja Mike Bonannon (os. Jacques Servin ja Igor Vamos) ryhmä the Yes Men toimii rakentamalla vale-pr-sivustoja monikansallisille yrityksille ja odottamalla saavansa verkkosivustojensa kautta puhujakutsuja hyväuskoisilta konferenssinjärjestäjiltä tai toimittajilta (Lähde: Veldstra 2010, s. 140).

The Yes Menin työ osoittaa panostusta huumoriin ja käsitykseen sen vapauttavasta tai vallankumouksellisesta potentiaalista. Kuvatessaan tehtävänsä olevan maailman muuttaminen the Yes Men odottaa huipentuman hetkeä, joka paljastaa kuilun kärsivien ihmisten ja niiden monikansallisten yhtiöiden välillä, joilla on massiiviset voitot ja pääomaa ja jotka eivät koskaan julkisesti ota vastuuta tuosta kärsimyksestä (Lähde: Veldstra 2010, s. 143).

Yritämme muuttaa maailmaa käyttämällä luovia tekniikoita, yrittämällä tehdä jotain luovaa, joka vaikuttaisi mediaan tai maailmaan ... kepponen tai tempaus tuntuu joltain, mitä tekee tekemisen vuoksi ... huijauksessa taas on kyse ihmisten huijaamisesta, mutta mitä teemme, ei ole ihmisten huijaamista - tosiasiassa se on heille tiedottamista (Lähde: Bichlbaum teoksessa Lambert 2009, es linkki).

… ‘valehtelemista totuuden kertomiseksi’ (Lähde: Bichlbaum teoksessa Anon 2011a, es linkki).

Tempauksessaan the Yes Men kirjaimellisesti esittää toisenlaisen tavan olla, toisenlaisen elämäntavan, jossa asioita voi vastustaa ja niihin voi suhtautua pilke silmäkulmassa, järjestelmässä, jossa vaatimusten mukaisesti eläminen on helpompi (ja usein kunnioitettu) valinta. Viime kädessä the Yes Men haastaa synkän tilanteen, joka on uusliberaalisten talousmallien sisällä liiankin yleinen: vähäosaiset menettävät yhä enemmän ja hyväosaiset saavat yhä enemmän voittoja, on vaikeaa löytää energiaa ja tahtoa puuttua tilanteeseen ja vastata asiaan pukeutumalla valeasuihin, käyttämällä naurettavan osuvia salanimiä ja tekemällä vaihtoehtoisia vitsin huipentumia, jotka saavat aikaan ehkä naurun, ehkä hymyn tai vähintäänkin ongelman tunnustamisen - myös toiminnan tasolla, jolla kehon kautta voi puhua kyynistä ideologiaa vastaan (Lähde: Veldstra 2010, s. 152).

Valekotisivut … ovat humoristisia parodioita kaupallisista sivustoista, ja tällaista Internet-aktivismin muotoa kutsutaan cyber-aktivismiksi. Kun on nähty paljon vaivaa, valekotisivut voivat näyttää todellisilta ja huijata helposti (Lähde: Cross 2013 s. 182).

[iPhone 4cf] kotisivu … matkittelee markkinoita johtavan matkapuhelinyritys Applen muotoilua ja kaupallista kieltä, mutta paljastaa elektroniikan tuotannon ongelmia ‘identiteettikorjauksen’ kautta: luomalla valekotisivut, jotka näyttävät, mitä yritys voisi ja mitä sen pitäisi tehdä (Lähde: Kemppainen ja Ylä-Anttila 2016 s.10 linkki).

The Yes Menin matkiminen on helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki alkoi siitä, kun Andy Bichlbaum - yksi kulttuurihäirintää tekevän aktivistiryhmä the Yes Menin pääjäsenistä - opetti Parsons New School of New Yorkissa luokkaa nimeltä Yes Lab. Yes Lab perustettiin tekemään kokeiluja - sosiaalisia tai murroksia aiheuttavia kokeiluja. Opiskelijat päättivät ottaa käsiteltäväkseen sodan Kongon demokraattisessa tasavallassa (DRC), konfliktin, jota vahvistaa ilmailu-, sotilas- ja teknologiateollisuudelle välttämättömien kongolaisten mineraalivarojen kysyntä (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 1 linkki).

Ajatuksia heitettiin ilmaan ryhmässä, ja lopulta esiin nousi yksi yli muiden, kun yksi oppilaista sai idean Kongon demokraattisen tasavallan (DCR) sodasta. Hän kuvaili raiskauksen, kidutuksen, pakkosiirtojen ja laitonta lapsisotilaiden käyttöä. ... He eivät voineet puhua toisten ihmisten puolesta, mutta he olivat kiinnostuneita laatimaan kritiikin, joka tekisi heidän asemansa näkyväksi. He halusivat tunnistaa lähimmän yhteyden, joka heillä on konfliktiin (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 3-4 linkki).

Opiskelijaryhmä valitsi kritiikkinsä kohteeksi suosikkielektroniikkayrityksensä - Applen. Uskoen siihen, että Applen täytyisi painostaa mineraalitoimittajiaan, ryhmä keksi kampanjan, jonka mukaan Apple olisi oikeasti tehnyt niin (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 1 linkki).

He yrittivät yhdistää paikallisen tilanteensa globaaliin konfliktiin. He eivät halunneet vain kritisoida monikansallisia yrityksiä vaan selvittää, minkälainen yhteys heillä oli konfliktiin. Siksi he eivät päättäneet vain kritisoida yritystä ja niiden konfliktimineraalien käyttöä vaan liittivät myös kuluttajan - itsensä mukaan lukien - osaksi kritiikkiään (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 6 linkki).

He suhtautuivat Yes Labiin oppimiskokemuksena. Se antoi heille työkaluja ja menetelmiä poliittiseen aktivismiin. Kuten the Yes Men, he loivat toimintaa nostaakseen esille paitsi kansainvälisen konfliktin - mukaan lukien näkyvän kulutuksen kapitalistisessa yhteiskunnassa ja sen maailmanlaajuiset vaikutukset - myös vaikeuden toimia poliittisesti (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 13 linkki).

Kaikkien näiden tietojen pohjalta oppilaat kehittivät strategian, jonka avulla pystyi sekä tuomaan esille tietoa Kongon demokraattisen tasavallan tapahtumista että nostamaan julkisuudessa eimerkikkitapaukseksi yrityksen, joka selkeästi hyödynsi konfliktia yhteiskuntavastuukampanjoissaan. Heidän kritiikkinsä painopisteenä oli Applen pyrkimys esittää itsensä ja asiakkaansa yhteiskunnallisesti erityisen vastuullisena. Lisäksi he halusivat tiedottaa kuluttajia siitä, että poliittisia ongelmia eivät voi ratkaista vain yritykset tai kuluttajien ostotottumukset vaan poliittiset toimet ... Opiskelijat keksivät valetuotteen - Apple iPhone 4CF:n (Conflict Free) – joka toimi kanavana kaikelle tiedolle, jonka he olivat työnsä aikana kaivaneet esille ... Käyttämällä Applen estetiikkaa ja tyyliä heidän kampanjansa ??peilasi yritystä ja sen asiakkaita, jotka olivat muuntelun kohteina. Ne tarjosivat kuluttajalle, joka todennäköisesti haluaa uskoa kuluttajien ostotottumuksilla olevan vahva vaikutus ympäristöön, ratkaisun konfliktiin: osta uusi laite (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 8 linkki).

Siitä opiskelijat jatkoivat rakentamalla kokonaisen markkinointikampanjan iPhone 4CF:lle, sisältäen verkkosivuston, lentolehtisen, Apple-työntekijöiden imitoinnin, käyntikortit, asiakkaat, ennakkolanseeraustapahtuman, hotline-puhelulinjan, lehdistötiedotteen ja -tilaisuuden... iPhone 4CF:n verkkosivuilla ja lehdistötiedotteessa – kaikki Applen muotokieltä matkien - opiskelijat kertoivat paitsi tosiasioita laeista, joita hallitus jättää kokonaan huomiotta, myös kehottivat kansalaisia Situationistien innoittamaan aktivismiin, kuten yleistä kiinniotto-oikeutta niiden keskeisten toimijoiden kohdalla, jotka ovat sotkeutuneet konfliktimineraalikauppaan voimassa olevien lakien noudattamisen sijaan. He pyysivät esimerkiksi presidentti Barack Obaman pidättämistä, sillä hän ei noudata vuoden 2005 lakia, jonka hän itse esitteli toimiessaan senaatissa: "Democratic Republic of the Congo Relief, Security, and Democracy Promotion Act’ [Kongon demokraattisen tasavallan avustusta, turvallisuutta ja demokratiaa edistävä laki]. He vaativat myös hedge-rahastopäällikkö John Paulsonin pidättämistä, sillä hänen yhtiönsä rahoittaa joitakin pahimmista kaivannaistoimista (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 8 linkki).

The Yes Men pelaa usein molempia puolia yritykset vs. aktivistit -pelissä. Ensin he esittävät itse yhtiötä tekemällä tiedotteen ja sitten esittävät uudelleen ‘todellista’ yhtiötä, jonka mukaan aiempi toiminto ei ollut aito ... The Yes Menin kampanjan voima rakentuu tästä mieltä ravistelevasta vastakkainasettelusta ja tavasta, millä nämä kaksi tiedotetta saavat [laitteiden] käyttäjän tietoiseksi tuotantotavoista käyttämättä koskaan koko termiä tai mainitsemattakaan kapitalismia (Lähde: MOR 2010, es linkki). (Lähde: Oman-Reagan 2010, es linkki).

Follow the things - genressä, ‘kriittisen tekemisen’ kokeilut ovat saaneet aikaiseksi voimakkaita kritiikkejä ja vaihtoehtoja epäoikeudenmukaisuuksille  ‘vapaan kaupan’ kapitalismissa. Esimerkiksi iPhone 4cf (2010) on ‘konfliktivapaa’ älypuhelin, jota mainostettiin valekotisivulla - www.apple-cf.com - jossa kuluttajia kannustettiin lataamaan, tulostamaan ja ottamaan mukaan lähimpään Apple-kauppaan lappu, jonka avulla he voisivat ilmaiseksi vaihtaa iPhonensa paranneltuun ‘cf’-versioon, jota ei todellisuudessa ole olemassakaan (Parkin 2011, es). Phone Story (2011) on älypuhelinpeli, jossa esimerkiksi päästäkseen seuraavalle tasolle ‘samalla, kun kertoja selittää, että suurimpaan osaan elektroniikkalaitteista täytyy louhia Kongosta kolttaania, konfliktimineraalia, jonka kysyntä tukee sotaa ja lapsityövoimaa, pelaajan on kosketusnäyttöä käyttämällä ohjattava aseistettuja sotilaita uhkailemaan uupuneita lapsikaivostyöntekijöitä saavuttaakseen tavoitteen määräajan sisällä’ (Alexander teoksessa Kemppainen et al 2012, es). Ja ‘todellista’ Fairphonea [Reilua puhelinta] (2013) on tuotettu ja markkinoitu, jotta saataisiin ‘luotua reilumpi älypuhelintalous rakentamalla puhelin’, jonka ‘raaka-aineet tulevat konfliktivapaista kaivoksista, … [joiden] tuottajille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa, … [jonka] avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmää… kuka tahansa voi muunnella’ (Salek 2013, es). Jokaisessa tapauksessa, kriittisen tekemisen prosessi käytti ‘sitä itse laitetta, jota kukin kritisoi, ilmaisuvälineenä kritiikille’ (O’Dwyer teoksessa Kemppainen et al 2012, es) (Lähde: Cook et al 2014 s.12 linkki).

Keskustelu

On yksi asia, jota Apple ei näytä ottavan hyvin vastaan: jäljittelijät, edes sellaiset, joilla on hyvät tarkoitusperät, ja erityisesti ne, jotka huomauttavat Applen ostavan mineraaleja maista, jotka käyttävät näitä varoja sodankäyntiin (Lähde: Chansanchai 2010, es linkki).

Kun the Yes Men ei enää esitäkään mitään roolia ... he näyttäytyvät herkkänahkaisina, epähauskoina ideologeina, joiden mukaan kaikki yksityisyritykset ovat luonnostaan korruptoituneita. Tämän voi nähdä heidän taitavassa Applen kotisivujen jäljitelmässään, joka mainostaa uutta iPhone 4CF -puhelinta (Lähde: Torrenzano ja Davis 2011, s.89 linkki).

Nämä tyypit ansaitsevat Nobelin rauhanpalkinnon väsymättömästä, henkeäsalpaavasta ja hulvattomasta työstään kaikilla aktivismin saroilla (Lähde: grippinglyauthentic 2010, es linkki).

Rakastan the Yes Meniä! Jälleen yksi upea esimerkki loistavuudesta ja (sic) tosielämän draamasta, jonka katastrofaaliseen tilanteeseen nähden yllättävä ja häiritsevä huumori sai minut odottamaan innostuneena jatkoa (Lähde: hypoluddite 2010, es linkki).

Verkkosivu suljettiin, mutta sen olemassaolo ja alasajo loivat paljon keskustelua siitä, miksi Apple ja muut elektroniikkayritykset eivät valmistaneet tällaisia puhelimia ja miten he voisivat ja miten heidän täytyisi tehdä niin (Lähde: Kemppainen ja Ylä-Anttila 2016 s.10 linkki).

iPhone-tempaussivustoa lukiessa tulee selväksi, että sen perimmäinen tavoite ei ole hyökkäys Applea kohtaan. Kuten Yes Menin valelehdistötiedotteessa todetaan, ‘vaikka Applella onkin aikomuksia sertifioida materiaalinsa konfliktivapaiksi, tämä ei missään tapauksessa ole ratkaisu Kongon konfliktitilanteeseen eikä millään tavoin auta päättämään konfliktia. Sen sijaan ratkaisun on perustuttava diplomatiaan.’ Tämä on järkeenkäypä väite, ja the Yes Men ansaitsee kunniaa siitä, etteivät he toista sitä yksinkertaista näkemystä, että me, amerikkalaiset kuluttajat, voisimme edistää rauhaa Kongon demokraattisessa tasavallassa ihan vain boikotoimalla veritantaalia tai ostamalla oikeanlaista elektroniikkaa (Lähde: Gibson 2010, es linkki).

Pohjimmiltaan [iPhone 4CF-] tempauksen tarkoitus oli lisätä yleistä tietoisuutta konfliktimineraaleista ja niiden käytöstä elektroniikkateollisuudessa. Se ei ollut suoranainen hyökkäys Applea kohtaan, mutta arvelen heidän kohdistaneen sen Appleen, koska se on yksi maailman suosituimmista elektroniikan tuottajista. Heidän huijauksensa keskeinen toimenpide oli lehdistötiedote, jossa he selittivät asian olevan paljon Applea suurempi ja jopa yrityksiä suurempi (Lähde: Kelchner 2010 es linkki).

Vaikka heidän aikomuksensa voivat olla rehtejä, the Yes Menin täytyy tarkistaa faktat paremmin ennen tällaisia ulostuloja. Mother Jonesin Dave Gilson teki kampanjan sisältöön joitain korjauksia, jotka osoittavat Kongon tilanteen monimutkaisuuden ja että The Yes Menin tapa syyttää tiettyjä yrityksiä ei ehkä ole tehokkain tapa vähentää väkivaltaa, mikä kuitenkin on näiden aktivistien perimmäinen tavoite (Lähde: Chansanchai 2010, es linkki).

... vaikka the Yes Menin muotoilu ja huumori osuvat asian ytimeen ja tekee heistä ilmiömäisiä pilailijoita, heidän politiikkansa ovat hieman yksinkertaisia, mikä vähentää heidän ihanteellisuuttaan aktivisteina. Mother Jones ei ole monikansallisten yritysten paras kaveri, mutta [Mother Jones -kirjailija] Gilson ... huomauttaa, että konfliktimineraalit eivät yksinkertaisesti näytä olevan DRC:n ongelman ydin. Kyseessä on ‘konflikti, jonka tekee monimutkaiseksi kymmenet merkittävät toimijat sekä alueellisen politiikan ja kilpailun verkosto ovat’, hän kirjoittaa ja lisää the Yes Menin suunnitelmiin julkistaa sivustonsa uudelleen: ‘Toivottavasti the Yes Men tekee jotain näille puutteille ennen kuin he tekevät iPhone 4cf:stä version 2.0’ (Lähde: Zax 2010, es linkki).

The Yes Men on saanut voimakasta kritiikkiä yksinkertaistetuista politiikoistaan, jotka vähentävät heidän ihanteellisuuttaan aktivisteina; heidän kampanjansa eivät ole muuta kuin vaikuttavaa graafista suunnittelua ja julkisuutta havittelevia stuntteja. Onko tämä ainoa tapa saada aikaan vastuullisia Apple-tuotteita? Vai onko olemassa rakentavampi kansalaisjärjestöjen lähestymistapa, jonka avulla tunnistetaan, mikä Apple-jätin ytimessä mättää? Ja miten Apple reagoi niihin kansalaisjärjestöihin, joiden kampanjat jatkuvasti koettelevat Apple-tuotemerkkiä? (Lähde: iphoneproj2011 2011, es linkki)

En pidä noitavaino-tyylistä, joten en  ole innoissani tällaisesta syyttelevästä kampanjoinnista. Mutta jos todella pystyisimme miettimään kaikkien valintojemme aiheuttamia globaaleja ja pysyviä vaikutuksia, mukaan lukien kaikista mitättömämpiä (mutta ei välttämättä vaikutuksiltaan vähäisimpiä), se ei olisi huono asia. Eikö vain (Lähde: Bosman 2010 es linkki)?

Itse Applen reaktion lisäksi opiskelijat saivat ihmisten, poliisin ja lehdistön huomion. Se, että kriitikot pitävät toimintaa ärsyttävänä, voidaan pitää todisteena siitä, että murrokseen tähtäävän kokeilun/performanssin todellinen tarkoitus saavutettiin (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 2 linkki).

Ehdotammeko, että luopuisit iPhonestasi tai mistä tahansa muusta konfliktimineraaleja sisältävästä laitteestasi? Emme. Lopulta olemme itse kuitenkin tämän teknologian käyttäjiä – ainakin siihen asti, kun saamme selville, miten voimme välittää blogimme suoraan ihmisten mieleen. Me yksinkertaisesti jaamme tietoa, joka ei ole ihmisten huomion kärjessä. Kuten Nicholas D. Kristof sanoo Op-Ed-teoksessaan: ‘Ei ole niin, että amerikkalaiset teknologiayhtiöt olisivat vastuussa tappamisesta tai että konfliktimineraalien poistaminen amerikkalaisten puhelimista välittömästi lopettaisi sodan. Jopa kansanmurhaa vastaan työtä tekevä järjestö Enough Project, joka on ollut johtava voima nykyisessä kampanjassa, arvioi vain viidenneksen maailman tantaalista tulevan Kongosta.’ Mutta tietoisuus on askel kohti ratkaisua. On yksinkertaisesti oltava olemassa parempi tie. Meidän kaikkien pitäisi tietää, mistä jokapäiväisessä elämässä käyttämämme tuotteet tulevat, millaisia vaikutuksia niillä on ja mikä merkitys sillä on tulevaisuudellemme ja menneisyydellemme (Lähde: grippinglyauthentic 2010, es linkki).

Sen jälkeen, kun Apple uhkasi täysin tuhota [iPhone 4CF] verkkosivua ylläpitävän palveluntarjoajan, ylläpitäjä poisti sisällön. [Vastaavanlainen] nopeus ja pitkäjänteisyys … olisi tervetullutta myös taistossa ‘verimineraalien’ käyttöä vastaan, mutta puuttuu sieltä täysin. Selvästi yritykselle on tärkeämpää suojella oletettavasti puhdasta imagoaan ja olla ajamatta tarvittavien tuotekomponenttien reilua ja oikeudenmukaista hankintaa. Vielä the Yes Men ei ole löytänyt sivustolleen uutta ylläpitäjää (Lähde: Anon 2011b es linkki).

Harmi, ettei iPhone 4CF ollutkaan todellinen (Lähde: Bjoern 2014 es linkki).

Vaikutukset / Lopputulokset

‘Yksikään meistä ei pysty rakentamaan kokonaista tietokonetta, olemme riippuvaisia teollisuudesta,’ … [sanoo Sebastian] Jekutsch [Forum Computer Scientists for Peace and Social Responsibility - Tietojenkäsittelytieteilijät rauhan ja sosiaalisen vastuullisuuden puolesta -foorumista]. Brändivalmistajien täytyisi siksi tehdä toimenpiteitä. Tämä on periaatteessa mahdollista, mutta ei helppoa saavuttaa. Tietojenkäsittelytieteilijä [Jekutsch] teki ‘aloituslistan’ toimista, jotka voisivat luoda painetta tunnetuille yrityksille. Se alkaa toimista ja protesteista, kuten myös aktivistiryhmä ‘Yes Menin’ tiedote konfliktivapaasta ‘iPhone 4CF’ -puhelimesta oli toiminut. Tärkeitä ovat myös lailliset velvoitteet, jatkuva tiedustelutyö jälleenmyyjän kanssa […], sertifikaattien luominen ja reilut tuottajat vertailevien listojen julkaiseminen, kuten Greenpeace on tehnyt vihreän elektroniikan suhteen. Jekutschin mukaan reilumman elektroniikan puolesta kampanjoi moni aloite, kuten Enough, Germanwatch, GoodElectronics ja Weed. Heidän työntekijänsä ovat tehneet myös paikallista tutkimusta ja lobbaamista (Lähde: Krempl 2012 es linkki).

Sunnuntai-iltana Wired.comin lukija Derick Rhodes kysyi sähköpostilla Jobsilta, onko Apple käyttänyt "konfliktivapaita" materiaaleja iPhone 4:n tekemisessä. Tunnin kuluttua Jobs vastasi Applen tekevän kaiken voitavansa[:] Hei Steve, olin suunnitellut ostavani uuden iPhonen huomenna - ensimmäinen uuteen vaihtaminen sen jälkeen, kun ostin aivan ensimmäisen version sen julkaisupäivänä - mutta epäröin, sillä en tiedä Applen näkemystä sen tuotteissa käytettävien mineraalien hankinnan suhteen. Teettekö parhaillaan mitään sen eteen, että hankkisitte konfliktivapaita ??mineraaleja? Olen huolissani etenkin siitä, hankkiiko Apple tavarantoimittajiensa kautta tantaalia, volframia, tinaa ja kultaa Itä-Kongosta. Vastaustanne odottaen, Derick. ... Jobsin vastaus: Kyllä. Vaadimme kaikilta toimittajilta kirjallisesti vakuutuksen siitä, että käyttävät vähäkonfliktisia ??materiaaleja. Mutta rehellisesti sanottuna heillä ei ole mitään keinoa olla varmoja asiasta. Kunnes joku keksii keinon jäljittää mineraalit kaivannaislähteestä, se on todella vaikea ongelma. Rhodes sai inspiraation kirjoittaa sähköpostia luettuaan ajankohtaisen New York Times -artikkelin, jossa kuvaillaan kauhistuttavaa sodankäyntiä Kongossa, joka myy mineraaleja tavarantoimittajille, jotka tekevät komponentteja matkapuhelimiin, tietokoneisiin ja pelikonsoleihin. Ruohonjuuritason kampanjat ovat nimenneet tällaisen alkuperän mineraalit ‘konfliktimineraaleiksi’ (Lähde: Chen 2010, es linkki).

Mitkä ovat askeleet kohti konfliktivapaata iPhonea? [Friends of the Congon Kambale Musavuni]: Lopulta, Kongon konfliktin lopettaminen on askel kohti konfliktivapaata iPhonea. Maailmanlaajuisena yhteisönä meillä voi olla rakentava rooli tukemassa esimerkiksi rohkeita kongolaisia ja paikallisia ryhmiä, jotka tekevät töitä konfliktin lopettamiseksi ja siten kestävän muutoksen aikaansaamiseksi. Voimme pyrkiä saamaan poliitikkomme painostamaan Kongon naapurimaita, jotka ovat aiheuttaneet maahan epätasapainoa tekemällä valtauksia, tukemalla aseistettuja ryhmiä ja hankkimalla mineraaleja. Meidän tulisi myös painostaa kaivosyrityksiä (Lähde: Musavuli teoksessa Musavuli & Bonanno ep es linkki).

[iPhone 4CF] muuttui pian kepposesta todellisuudeksi Intelin kaltaisten yritysten alkaessa integroida asiaa hankintaketjuihinsa ja markkinoida tuotteita konfliktivapaina (Lähde: Bansal & Jain 2017 es linkki).

Tutkijat ja tuotekehittelijät ovat kehittäneet konfliktivapaan älypuhelimen ideaa aktivistitempauksesta (iPhone 4cf) oikeaksi tuotteeksi (Fairphone) (Lähde: Kemppainen ja Ylä-Anttila 2016 s.11 linkki).

... voisi sanoa opiskelijoiden saaneen paljon huomiota poliisilta, medialta, the Yes Menin kumppaneilta sekä Applen työntekijöiltä ja asiakkailta (Lähde: Mönkedieck 2011, s. 11 linkki).

Viitteet / Lisää luettavaa

Anon (2010a) Fwd: Alert: fraudulent conflict-free iPhone hoax originating from Apple address. spectregroup.wordpress.com 17.11. (http://spectregroup.wordpress.com/2010/11/17/fwd-alert-fraudulent-conflict-free-iphone-hoax-originating-from-apple-address/ Viimeksi avattu 27.6.2017)

Anon (2010b) Apple + Conflict Metals = Trouble with Activists. prstrategyandapplication.wordpress.com 30.11. (http://prstrategyandapplication.wordpress.com/2010/11/30/apple-conflict-metals-trouble-with-activists/ Viimeksi avattu 27.6.2017)

Anon (2011a) Modern Day Clark Kents: Engaging Your Modern Superhero, tmuny.org (http://tmuny.org/connect/blog/modern-day-clark-kents-engaging-your-inner-superhero Viimeksi avattu 30.6.2011)

Anon (2011b) Kingo: fluch der bodenschätze. Travelbeyond.de 10.1. (http://www.travelbeyond.de/nc/news/aktuelles/news-detailansicht/archiv/2011/01/article/kongo-fluch-der-bodenschaetze.html Viimeksi avattu 16.1.2018, käytetty Google Translate -käännöstä)

Aust, D. (2010) Angriff der Guerillas: Apple Der Ja Männer haben eine neue gefälschte Homepage. Die Tagezeitung  20.11. [käännöksen englanniksi teki Nexis.com]

Bansal, N. & Jain, S. (2017) The last lesson: a general quiz. Gnosis MNNIT Quiz Club 15.4. (https://www.slideshare.net/NitinBansal24/general-quiz-75042655 Viimeksi avattu 28.6.2017)

Bjoern (2014) Nicht (nur) grün, sondern fair – gibt es fair-it? Greencomputingportal.de 25.11. (http://www.greencomputingportal.de/artikel/nicht-nur-gruen-sondern-fair-gibt-es-fair/ Viimeksi avattu 16.1.2018, käytetty Google Translate -käännöstä)

Bosman, D. (2010) iPhone 4CF. davidbosman.fr 28.11. (https://davidbosman.fr/blog/2010/11/18/iphone-4cf/ Viimeksi avattu 16.1.2018, käytetty Google Translate -käännöstä)

Chansanchai, A. (2010) Apple says no to Yes Men’s fake iPhone site. technolog.msnbc.msn.com 22.11. (http://technolog.msnbc.msn.com/_news/2010/11/22/5509098-apple-says-no-to-yes-mens-fake-iphone-site Viimeksi avattu 30.6.2011)

Chen, B. (2010) In e-mail, Steve Jobs comments on iPhone 4 Minerals. wired.com 28.6. (www.wired.com/gadgetlab/2010/06/steve-jobs-iphone4/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+wired%2Find Viimeksi avattu 30.6.2011)

Cook et al , I. (2014) Fabrication critique et web 2.0: les géographies matérielles de followthethings.com. Géographie et cultures, 91-92, 23-48

Cross, M. (2013) Social Media Security: Leveraging Social Networking While Mitigating Risk, Newnes: Oxford/Boston.

Delevigne, L. (2010) ‘Yes Men’ pranksters call for citizen’s arrest of John Paulson. Absolute return + alpha 17.11. (www.absolutereturn-alpha.com/Article/2717294/Yes-Men-pranksters-call-for-citizens-arrest-of-John-Paulson.html Viimeksi avattu 6.7.2010)

Gilson, D. (2010) The Yes Men hack the iPhone. Mother Jones 19.11. (http://motherjones.com/mojo/2010/11/yes-men-iphone-congo Viimeksi avattu 30.6.2011)

grippinglyauthentic (2010) This changes everything. Agai., grippinglyauthentic.com 18.11. (http://grippinglyauthentic.com/2010/11/18/this-changes-everything-again/ Viimeksi avattu 30.6.2010)

Hypoluddite (2010) iPhone 4cf: conflict free iPhone. religionandtechnology.com 17.11. (http://religionandtechnology.com/2010/11/16/iphone-4cf-conflict-free-iphone/ Viimeksi avattu 30.6.2011)

iphoneproj2011 (2011) The new iPhone 4 cf: just an ideal?, iphoneproj2011.wordpress.com 19.4. (http://iphoneproj2011.wordpress.com/2011/04/19/the-new-iphone-4-cf-just-an-ideal/ Viimeksi avattu 30.6.2011)

Kelchner, A. (2010) Conflict minerals of Congo. The world wide web of society 12.11. (http://internetculture.wordpress.com/2010/12/09/conflict-minerals-congo/ Viimeksi avattu 6.7.2011)

Kemppainen, E. & Ylä-Anttila, A. (2016) Teaching media literacy & geographies of consumption, Eeva Kemppainen & Pro Ethical Trade Finland, Helsinki (http://www.eetti.fi/sites/default/files/Subvertisement_Workshop.pdf Viimeksi avattu 16.1.2018)

Krempl, S. (2012) 29C3: Auf der Suche nach dem ‘fairen’ Computer. Heise Online 30.12. (https://www.heise.de/newsticker/meldung/29C3-Auf-der-Suche-nach-dem-fairen-Computer-1775096.html Viimeksi avattu 16.1.2018, käytetty Google Translate -käännöstä)

Lambert, S. (2009) The Yes Men. Bomb Magazine 107 (http://bombsite.com/issues/107/articles/3263 Viimeksi avattu 28.7.2011)

Max (2016) The Yes Men ‘Yes Lab’: Apple iPhone 4CF Action (2011), CargoCollective (https://cargocollective.com/maxmgardner/Strategic-Creative-Advertising Viimeksi avattu 28.6.2017)

maxmgard (2015) comment on Andrew Lapin’s article The Yes Are Revolting, The Dissolve, 2015 (https://thedissolve.com/reviews/1640-the-yes-men-are-revolting/ Viimeksi avattu 28.6.2017)

Mönkedieck, S. (2011) The iPhone 4CF (Conflict Free): the Yes Men address the conflict in the Democratic Republic of the Congo. Liminalities 7(4), joulukuu (http://liminalities.net/7-4/yesmen.pdf Viimeksi avattu 22.6.2012)

Musavuli, K. & Bonanno, M. (nd) Das erste konfliktfreie iPhone von Apple – die Geschichte einer Falschmeldung.  germanwatch.org (https://germanwatch.org/3991 Viimeksi avattu 16.1.2018, käytetty Google Translate -käännöstä)

O’Brien, T. (2010) Yes Men protest conflict minerals with iPhone 4cf, Apple slaps back. switched.com 22.11. (www.switched.com/2010/11/22/yes-men-iphone-4cf-apple-slaps-back-conflict-minerals/ Viimeksi avattu 30.6.2010)

Oman-Reagan, M. (2010) iPhone 4cf: conflict free iPhone. religionandtechnology.com 16.11. (http://religionandtechnology.com/2010/11/16/iphone-4cf-conflict-free-iphone/ Viimeksi avattu 28.6.2017)

Smith, J. & Mantz, J. (2006) Do cellular phones dream of civil war?: the mystification of production and the consequences of technology fetishism in the Eastern Congo. Teoksessa Kirsch, M. (toim.) Inclusion and exclusion in the global arena. New York: Routledge. (http://mason.gmu.edu/%7Ejmantz/Coltan.pdf Viimeksi avattu 23.6.2011)

Torrenzano, R. & Davis, M. (2011) Digital assassination: protecting your reputation, brand, or business against online attacks. New York: St Martin’s Press.

Veldstra, C. (2010) Patron saint of lost causes, live on the BBC: the Yes Men, humour and the possibility of politics. Nordic Journal of English Studies 9(3), s. 138-153.

YesLab (2010b) Apple goes ‘Conflict Free’. yeslab.org 18.11. (http://yeslab.org/project/iphonecf Viimeksi avattu 16.1.2018)

Yes Men (2010) What more can we do. apple-cf.com.yeslab.org (http://apple-cf.com.yeslab.org/what Viimeksi avattu 16.1.2018)

Zax, D. (2010) Yes Men attack apple, advertising special ‘conflict free’ iPhone. fastcompany.com, 19.11. (http://www.fastcompany.com/1703966/yes-men-attack-apple-advertising-special-conflict-free-iphone Viimeksi avattu 30.6.2011)

Kuvan tiedot

webdesignhot.com (nd) Vector iPhone 4. webdesignhot.com (www.webdesignhot.com/free-vector-graphics/vector-iphone-4/ Viimeksi avattu 6.7.2011)

Slideshow-esityksen tiedot

religionandtechnology.com (2010) iPhone 4cf: conflict free iPhone. flickr creative commons 16.11. (www.flickr.com/photos/escapehelicopter/sets/72157625282975715/with/5183642556/ Viimeksi avattu 6.7.2011)

Kompilaation laati Jack Parkin, editoi Ian Cook ja Caroline Weston Goodman (viimeksi päivitetty tammikuussa 2018). Valokuvat lisätty Creative Commons -lisenssin mukaisesti. Kääntämiseen ja editointiin on saatu tukea Koneen Säätiöltä.